Wikipedia mainitsee Helsingin Aleksis Kiven kansakoulun oppilasmäärän olleen...

Wikipedia mainitsee Helsingin Aleksis Kiven kansakoulun oppilasmäärän olleen...

Wikipedia mainitsee Helsingin Aleksis Kiven kansakoulun oppilasmäärän olleen suurimmillaan 1950-luvulla yli 2500 oppilasta. Onko luvussa jokin virhe, vai pitääkö se todella paikkansa? Samassa koulurakennuksessa oli edelleen Wikipedian mukaan alun perin kuusi kerrosta mutta nykyään vain viisi. Johtuiko rakennuksen madaltaminen pelkästään sota-ajan pommitusvaurioista, vai oliko muitakin syitä?

2 vastausta

Aleksis Kiven koulu on rakennettu vuosina 1933-1934 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja sai nimensä tiettävästi opettajiensa aloitteesta: kun opetustyö aloitettiin lokakuussa 1934 tuli juuri sopivasti 100 vuotta kansalliskirjailijan syntymästä. Koulussa oli 20.10.1936

tavallisia luokkahuoneita 30
voimistelusaleja 2
laulusaleja 2
luonnontieteellisiä oppisaleja 2
veisto- ja käsityöhuoneita 5
piirustussaleja 2
taloustoimeen käytettyjä oppisaleja 6
yhteensä 49

sekä muita huoneita 23

Rakennuksen tilavuus oli 43 600 kuutiometriä. Teknisiä uutuuksia oli mm. keskusradio. Jo rakennusaikana töitä ohjasi pedagoginen asiantuntija. Koulua käytiin katsomassa ympäri maata, tehtiinpä siitä esittelylehtisen ohella elokuvakin. Pariisin maailmannäyttelyssä oli sen pienoismalli nähtävänä v. 1937.

Tietoa 1950-luvun oppilasmääristä en ole löytänyt. Helsingin kansakoulujen tilastokirjat eivät yllättävää kyllä yleensä sisällä tällaista koulukohtaista tilastoa. Vanhempia tilastoja löytyy, esim. 20.10.1936 (suluissa luokkien määrä):

alakoulu, yhteisluokat 732 (22)
yläkoulun poikaluokat 523 (14)
yläkoulun tyttöluokat 648 (17)
jatkokoulun poikien päiväluokat 105 (3)
jatkokoulun poikien iltaluokat 129 (4)
jatkokoulun tyttöjen päiväluokat 116 (3)
jatkokoulun tyttöjen iltaluokat 54 (2)
yhteensä 2307

Mahdollista on, että 1950-luvulla oppilaita on ollut enemmänkin (ns. suuret ikäluokat, karjalaisen siirtoväen hakeutuminen pääkaupunkiin, yleinen kaupunkilaistumiskehitys). Tosin silloin oli rakennettu uusiakin kouluja.
1950- ja 1960-luvuilla opetusta annettiin kahdessa vuorossa, pääsääntöisesti aamuvuoro oli 8-13, iltavuoro 13-18. Lauantait olivat normaalia koulupäiviä.

Pommitusvaurioita Aleksis Kiven koulu sai 26.-27.2.1944. Kouluun ja sen pihalle osui 12 pommia. Pahimmat vauriot sai rakennuksen ylimmän kerroksen eteläpää. Luultavasti sodan jälkeisissä ahtaissa taloudellisissa oloissa oli edullisempaa purkaa ylin kerros kuin rakentaa se uudelleen. Tuhot eivät välittömästi haitanneet koulutyötä, sillä kevätlukukauden opetus Helsingissä oli lopetettu jo ensimmäisen suurpommituksen (6.-7.2.) jälkeen.

Rakennuksen sisälläkin on tehty paljon muutoksia. Arkkitehtuurin asiantuntija Leena Makkonen valittaa (alla mainittu teos s. 44), että näin on heikennetty alkuperäisen puhdaslinjaisen funktionalistisen arkkitehtuurin arvoja. Aleksis Kiven koulu lienee tunnetuin helsinkiläisistä funktionalistisista koulurakennuksista.

Somerkivi, Urho
Helsingin kansakoulun historia. - Helsingin kaupunki, 1977.

Makkonen, Leena
Opintiellä : helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880-1980. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004.

Mainittu elokuva on 'Suomen uudenaikaisin koulu / Aleksis Kiven koulu' vuodelta 1937, kesto 11 minuuttia.
http://www.elonet.fi/title/ek2hem/sisalto

Helsingin kaupungin kansakoulut, tietoja luokuvuosilta 1936-1938. - Helsingin kaupunki, 1939.

Hackzell, Kaija
Viertotietä itään ja länteen. - Sanoma, 1988. - (Helsingin vanhoja kortteleita ; 3).

http://blogit.helsinki.fi/arkielamaa/kivi.htm

http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/aleksis-kiven-koulun-pommitukset

Kommentit (0)
24.01.201716:39
113
112

Kysyjä toteaa kysymyksessään, että Aleksis Kiven koulussa on nykyään vain viisi kerrosta, kun alun perin koulutalossa oli kuusi kerrosta. Vastauksessa epäillään madalluksen johtuvan pommitusvaurioista 1944. Rakennusta ei ole madallettu, vaan se korjattiin alkuperäisen kerros korkeuteen, eli Aleksis Kiven koulussa on edelleen kuusi kerrosta.

Kommentit (0)

Vastauksesi