Voisitteko te kertoa kaikki/kaiken sukulaissanat ja kertoa ketä ne tarkoittavat?
Seuraavassa luetteloa sukulaisista Wikipedian mukaan:
vanhemmat: isä, äiti
lapsi: poika, tytär
sisarus: veli, sisar
lapsenlapsi: kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika ja tyttärentytär, lapsenlapsenlapsi
eno – äidin veli, joskus myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi
setä – isän veli
täti – äidin tai isän sisar
veljenpoika, sisarenpoika, veljentytär, sisarentytär
isoisä – isän tai äidin isä. Isoisästä käytetään myös useita muita nimiä, kuten isovaari, vaari, ukki tai pappa. Isoisää kutsutaan murteellisesti myös nimityksellä äiji sekä kansanomaisesti nimityksillä paapa, paappa, taata ja äijä
isoäiti – isän- tai äidinäiti. Isoäidistä käytetään myös useita muita nimiä, kuten mummo, mummu ja mummi. Kansanomaisia nimityksiä ovat ämmi ja harvinainen ämmä
isoisoisä – Isovanhemman isä, isoisoäiti – Isovanhemman äiti.
serkku (orpana) – isän tai äidin sisaruksen lapsi
pikkuserkku (pikkuorpana) – isän tai äidin serkun lapsi. Joskus myös tätä kaukaisempia sukulaisia kutsutaan yleisesti pikkuserkuiksi
suvunsuku – hyvin kaukaisesta sukulaisuudesta käytetty nimitys (Eino on minulle suvunsukua), käytetään myös erilleen kirjoitettua muotoa
Aviosukulaisia:
käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo
lanko – puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. Kansanomainen langon nimitys on suoveri.
vävy – tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi
miniä – pojan vaimo
appi – puolison isä
anoppi – puolison äiti
Vanhoja sukulaisnimityksiä:
kyty – aviomiehen veli
nato – aviomiehen sisar
näälämies – lanko
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Suoveri on hakusanana Nykysuomen sanakirjan osassa V, joka ilmestyi vuonna 1959:
"suoveri kans. lanko"
Hakusana lanko sisältyy osaan III (1954), mutta sen selityksissä ei mainita suoveria.
Nykysuomen sanakirja ilmestyi kuutena osana v. 1951 - 1961. Myöhemmissä painoksissa se oli kolmena niteenä, jolloin suoveri-sana on osan 3 alkupuolella. Kansallisbibliografia Fennican ja kaupunginkirjaston tietokannan mukaan Nykysuomen sanakirjasta otettiin useita uusia painoksia aina vuoteen 2002 saakka, mutta kaikissa painoksissa sisältö on alkuperäisen kaltainen. Supistettu ja päivitetty laitos sai uuden nimen "Suomen kielen perussanakirja". Siinä ei enää ole suoveri-sanaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Isoäitiä kutsutaan monissa suomenkielisissä perheissä mammaksi. Meillä oli mummo ja ukki, ja mamma ja pappa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Luettelosta on isoäidin nimityksistä unohtunut melko tavallinen mamma. Meillä oli itäsuomalaiset mummo ja ukki, ja länsisuomalaiset mamma ja pappa. Isä kutsui isovanhempiaan ämmiksi ja äijäksi, mikä minusta kuullosti todella omituiselta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kalevalassa mainitaan näitä vanhoja sukulaisnimiä, morsian itkee lähtiessään kotoa:
Vaihoin viljon veljyeni kyyttäniskahan kytyhyn
vaihoin siskoni siveän naljasilmähän natohon,
mikä kuvaa hyvin sitä, miten vieraalta nuorikosta saattaa tuntua uudet sukulaisensa,
tässä tapauksessa miehensä sisarukset.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kuulemma Nykysuomen sanakirjassa 1996 painoksessa olisi lanko termillä suoveri.
Katsokaatten joskus net keillä on kirja lähellään.
Sen sijaan katsokaatten net jotka haluavat nähdä hauskan suomen- ruotsin- ja latinankielisen sukulaistaulukon, alla mainitun linkin kautta Tuomas Salsten nettisivu. Siellä on mitä fantastisimpia nimityksiä, jotkut eivät ehkä kovin yleisiä tai kenties kielellisesti hyväksyttyjä, mutta voihan olla, että esim. nuorten suussa sisko on siukku jne.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kälys tuli vastaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, jossa ".... tulisijan ympärillä istui kälysten joukko hauskassa kanssapuheessa keskenänsä,...." eli veljesten vaimot siellä rupattelivat.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kotivävyn osalta sukututkijat joskus repivät hiuksiaan - kotivävy kun saattoi paitsi asua vaimonsa kotitalossa tai -tilalla, myös ottaa vaimon isän sukunimen.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Olen joskus nuoruudessani löytänyt jostain sanakirjasta sellaisetkin hyvin vanhat sanat kuin langos ja kälys, mutta nykyään kun yritän netistä niitä etsiä, ne sekottuvat joka lähteessä lankoon ja kälyyn. Merkitys oli kuitekin eri: kälys on miehen veljen vaimo ja langos on vaimon siskon mies. Siis veljesten vaimot ovat kälyksiä keskenään ja siskosten miehet langoksia. Samassa sanakirjassa käly EI ollut "puolison veljen vaimo" eikä lanko ollut "puolison sisaren mies", vaan niillä oli pelkästään nuo muut merkitykset jotka kirjaston vastaus luettelee. Tarve tälle erottelulle on kadonnut jo kauan kauan sitten. Ylipäätään sukulaisuussanat elävät kielessä paljon kauemmin kuin tarve niiden merkityksille, mutta minusta tämä oli mielenkiintoinen löytö. Harmi etten yhtään muista mistä sanakirjasta ne löysin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan "suoveri" on tarkoittanut monella Länsi-Suomen murrealueella "lankoa" mutta toisaalla myös "kälyä" tai "sisaren lasta". "Suoverukset" ovat keskenään toistensa "langoksia" tai joskus "kälyksiä".
Vrt. ruotsin svåger "en persons systers man eller makas/makes bror" ja naisesta vastaavasti svägerska.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Vastauksesi
