Voisitteko te kertoa kaikki/kaiken sukulaissanat ja kertoa ketä ne tarkoittavat?

Voisitteko te kertoa kaikki/kaiken sukulaissanat ja kertoa ketä ne tarkoittavat?

10 vastausta

Seuraavassa luetteloa sukulaisista Wikipedian mukaan:

vanhemmat: isä, äiti

lapsi: poika, tytär

sisarus: veli, sisar

lapsenlapsi: kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika ja tyttärentytär, lapsenlapsenlapsi

eno – äidin veli, joskus myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi

setä – isän veli

täti – äidin tai isän sisar

veljenpoika, sisarenpoika, veljentytär, sisarentytär

isoisä – isän tai äidin isä. Isoisästä käytetään myös useita muita nimiä, kuten isovaari, vaari, ukki tai pappa. Isoisää kutsutaan murteellisesti myös nimityksellä äiji sekä kansanomaisesti nimityksillä paapa, paappa, taata ja äijä

isoäiti – isän- tai äidinäiti. Isoäidistä käytetään myös useita muita nimiä, kuten mummo, mummu ja mummi. Kansanomaisia nimityksiä ovat ämmi ja harvinainen ämmä

isoisoisä – Isovanhemman isä, isoisoäiti – Isovanhemman äiti.

serkku (orpana) – isän tai äidin sisaruksen lapsi

pikkuserkku (pikkuorpana) – isän tai äidin serkun lapsi. Joskus myös tätä kaukaisempia sukulaisia kutsutaan yleisesti pikkuserkuiksi

suvunsuku – hyvin kaukaisesta sukulaisuudesta käytetty nimitys (Eino on minulle suvunsukua), käytetään myös erilleen kirjoitettua muotoa

Aviosukulaisia:

käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo

lanko – puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. Kansanomainen langon nimitys on suoveri.

vävy – tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi

miniä – pojan vaimo

appi – puolison isä

anoppi – puolison äiti

Vanhoja sukulaisnimityksiä:

kyty – aviomiehen veli

nato – aviomiehen sisar

näälämies – lanko

Kommentit (0)
07.01.201710:46
1602
19

Suoveri on hakusanana Nykysuomen sanakirjan osassa V, joka ilmestyi vuonna 1959:
"suoveri kans. lanko"

Hakusana lanko sisältyy osaan III (1954), mutta sen selityksissä ei mainita suoveria.

Nykysuomen sanakirja ilmestyi kuutena osana v. 1951 - 1961. Myöhemmissä painoksissa se oli kolmena niteenä, jolloin suoveri-sana on osan 3 alkupuolella. Kansallisbibliografia Fennican ja kaupunginkirjaston tietokannan mukaan Nykysuomen sanakirjasta otettiin useita uusia painoksia aina vuoteen 2002 saakka, mutta kaikissa painoksissa sisältö on alkuperäisen kaltainen. Supistettu ja päivitetty laitos sai uuden nimen "Suomen kielen perussanakirja". Siinä ei enää ole suoveri-sanaa.

 

Kommentit (0)
13.12.201611:48
2352
12

Kotivävyn osalta sukututkijat joskus repivät hiuksiaan - kotivävy kun saattoi paitsi asua vaimonsa kotitalossa tai -tilalla, myös ottaa vaimon isän sukunimen.

Kommentit (0)
06.09.201621:38
1582
11

Kalevalassa mainitaan näitä vanhoja sukulaisnimiä, morsian itkee lähtiessään kotoa:

Vaihoin viljon veljyeni kyyttäniskahan kytyhyn
vaihoin siskoni siveän naljasilmähän natohon,

mikä kuvaa hyvin sitä, miten vieraalta nuorikosta saattaa tuntua uudet sukulaisensa,
tässä tapauksessa miehensä sisarukset.

Kommentit (0)
07.09.201608:32
1173
11

Olen joskus nuoruudessani löytänyt jostain sanakirjasta sellaisetkin hyvin vanhat sanat kuin langos ja kälys, mutta nykyään kun yritän netistä niitä etsiä, ne sekottuvat joka lähteessä lankoon ja kälyyn. Merkitys oli kuitekin eri: kälys on miehen veljen vaimo ja langos on vaimon siskon mies. Siis veljesten vaimot ovat kälyksiä keskenään ja siskosten miehet langoksia. Samassa sanakirjassa käly EI ollut "puolison veljen vaimo" eikä lanko ollut "puolison sisaren mies", vaan niillä oli pelkästään nuo muut merkitykset jotka kirjaston vastaus luettelee. Tarve tälle erottelulle on kadonnut jo kauan kauan sitten. Ylipäätään sukulaisuussanat elävät kielessä paljon kauemmin kuin tarve niiden merkityksille, mutta minusta tämä oli mielenkiintoinen löytö. Harmi etten yhtään muista mistä sanakirjasta ne löysin.

Kommentit (0)
10.12.201618:43
1582
9

Kälys tuli vastaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, jossa ".... tulisijan ympärillä istui kälysten joukko hauskassa kanssapuheessa keskenänsä,...." eli veljesten vaimot siellä rupattelivat.

Kommentit (0)
05.01.201721:15
2352
9

Kuulemma Nykysuomen sanakirjassa 1996 painoksessa olisi lanko termillä suoveri.

Katsokaatten joskus net keillä on kirja lähellään.

Sen sijaan katsokaatten net jotka haluavat nähdä hauskan suomen- ruotsin- ja latinankielisen sukulaistaulukon, alla mainitun linkin kautta Tuomas Salsten nettisivu. Siellä on mitä fantastisimpia nimityksiä, jotkut eivät ehkä kovin yleisiä tai kenties kielellisesti hyväksyttyjä, mutta voihan olla, että esim. nuorten suussa sisko on siukku jne.

Kommentit (0)
08.01.201713:31
57
9

Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan "suoveri" on tarkoittanut monella Länsi-Suomen murrealueella "lankoa" mutta toisaalla myös "kälyä" tai "sisaren lasta". "Suoverukset" ovat keskenään toistensa "langoksia" tai joskus "kälyksiä".

Vrt. ruotsin svåger "en persons systers man eller makas/makes bror" ja naisesta vastaavasti svägerska.

Kommentit (0)
10.01.201700:17
64
9

Isoäitiä kutsutaan monissa suomenkielisissä perheissä mammaksi. Meillä oli mummo ja ukki, ja mamma ja pappa. 

Kommentit (0)
10.01.201700:21
64
9

Luettelosta on isoäidin nimityksistä unohtunut melko tavallinen mamma. Meillä oli itäsuomalaiset mummo ja ukki, ja länsisuomalaiset mamma ja pappa. Isä kutsui isovanhempiaan ämmiksi ja äijäksi, mikä minusta kuullosti todella omituiselta. 

Kommentit (1)
Peräpohjolan murteiden alueella sata vuotta sitten syntyneet ja samassa maalaiskunnassa k... Peräpohjolan murteiden alueella sata vuotta sitten syntyneet ja samassa maalaiskunnassa koko ikänsä asuneet sukulaiset käyttivät isovanhemmistaan sanoja ämmi ja äiji. Siinä ei ollut mitään omituista, ne olivat arvostavia sanoja omana aikanaan ja omalla murrealueellaan. Seuraava sukupolvi puhui mummosta ja papasta. Nämä sanat tosin sisältyivät jo alkuperäiseen vastaukseen, mutta tulkoot kommentoiduiksi.
10.1.2017 15:40 Sten Borg 1602

Vastauksesi