Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta, miksi tästä EU:sta pidetään kynsin...

Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta, miksi tästä EU:sta pidetään kynsin...

Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta, miksi tästä EU:sta pidetään kynsin hampain kiinni. Säästävätkö tai voittavatko EU:n maat todella niin paljon (siis monia miljardeja euroja) rahaa olemalla jäseniä, että se kannattaa, vai onko siellä jotkut humanisti-ekonomistit säätämässä yhtenäistä Eurooppaa kukkahatut päässä maalailemassa peace-merkkejä joka paikkaan. Sillä koko ajan menemme vain vääjäämättömästi kohti liittovaltiota, tosin hitaasti ja kitkutellen, mutta kuitenkin. Sen jälkeen, kun äänestin -94 EU:hun liittymisen puolesta, on tapahdtunut hurjasti asioita, jotka saavat minua nyt katumaan ääntäni, kun katson nykyistä kehitystä. Ottamatta sen enempää kantaa poliittisiin kantoihin, niin onhan se nyt sanomattakin selvää, ettei pohjois-, etelä- , länsi- ja itä-eurooppalaisilla ole mitään kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia siteitä, joiden pohjalle olisi hyvä rakentaa laajempaa ja tiukempaa unionia saati liittovaltiota. Ettei sitten vain kävisi kuin 1860-luvulla USAssa, missä EU:n kansallismielinen konferedaatio (Suomessa perussuomalaiset) ovat kuten USA:n etelävaltiolaiset, ja unionistit ovat sama maata kuin USA:n pohjoisvaltiolaiset, mutta siellä sentään vastapuolilla oli paljon yhteistä taustaa. Mitään liittoa tai valtiota ei ole perustettu ilman jonkinlaista sisällisotaa, jossain vaiheessa maan historiaa. Tässä nimittäin haisee ruudin ja kalman haju jo nyt, jos vieläkin yhtenäisempään Eurooppaan ujuttaudutaan.

Vastaus

Vastaus Euroopan Unioniin kuulumisen eduista ja haitoista vaihtelee tietysti maakohtaisesti. Tässä yhteydessä puhutaan ilmeisesti siitä, mitä hyötyä EU:n jäsenyydestä on Suomelle. Aihe on laaja, mutta olen jakanut vastauksen muutamaan alaotsikkoon.

TALOUDELLISET EDUT

Jos puhutaan suorasta taloudellisesta hyödyistä/haitoista, niin Suomi maksoi vuonna 2010 jäsenmaksuina EU:lle 300,2 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä. Summa on noin 57 euroa kansalaista kohden ja yhteensä 0,16 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. EU käyttää jäsenmaksusta kerättyjä varoja mm. maatalouden tukemiseen, työllisyyttä ja kasvua tukeviin hankkeisiin sekä ylikansallisten ja kansallisten projektien, kuten luonnonsuojeluhankkeiden, tukemiseen.

Nykyisen EU-politiikan keskeinen taloudellinen tekijä on yhteisvaluutta euro, jonka käyttöönotosta tehtiin alustava päätös Maastrichtin sopimuksella vuonna 1991. Euroopan komission sivuilla luetellaan eurosta koettavat hyödyt lyhyesti:

•enemmän valinnanvaraa ja vakaammat hinnat kuluttajille ja kansalaisille
•parempi turvallisuus ja enemmän mahdollisuuksia yrityksille ja markkinoille
•talouden vakauden ja kasvun edistäminen
•rahoitusmarkkinoiden yhdentymisen jatkuminen
•EU:n aseman vahvistaminen maailmantaloudessa
•eurooppalaisen identiteetin konkreettinen ilmentäminen.

Konkreettisimmin euron edut kansalaisille tulevat vakaiden hintojen sekä alhaisten korkojen muodossa. Lisäksi yhteinen valuutta helpottaa kaupankäyntiä euroalueella ja tekee valuuttakeinottelun eurolla vaikeammaksi.

Lyhyesti sanottuna Euroopan Unioni ja yhteisvaluutta euro mahdollistavat vakaan taloudellisen kehityksen koko liiton alueella. Erillisinä toimijoina yksittäiset valtiot jäävät taloudellisesti vähäarvoisiksi, mutta EU:n kautta 27 jäsenvaltiota muodostavat maailman vahvimman talousalueen.

YHTEISKUNNALLISET JA KULTTUURISET EDUT:

Euroopan Unionista on liikkunut jatkuvasti kohti vahvempaa keskitettyä poliittista valtaa. Keskitetty poliittinen valta voi mahdollistaa vahvemman kansainvälisen politiikan noudattamisen. Toisaalta voidaan esittää kritiikkiä, että vahvan poliitiikan toteuttaminen johtaa väistämättä yksittäisten valtioiden ja niiden kansalaisten oikeuksien sivuuttamiseen. Sama ongelma on tietysti sisäänrakennettu kaikkeen valtiolliseen toimintaan.

Yhtenäinen lainsäädäntö on mahdollistanut EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten ja heidän omaisuutensa vapaan liikkuvuuden, mikä osaltaan mahdollistaa vaivattomamman opiskelun ja työskentelyn muissa EU-maissa. Korkeakouluopintojen yhdenmukaistaminen Bolognan prosessin mukaisesti on osa tätä yhdenmukaistamisprosessia ja mahdollistaa entistä helpommin vaihto-opiskelun ja työharjoittelun muissa EU-maissa. Lisäksi esimerkiksi luonnonsuojelua koskevat lait ylittävät usein kansalliset rajat ja niiden osalta EU mahdollistaa tehokkaamman lainsäädännön toteuttamisen.

Lisäksi EU:n mukana yhteistyö rikollisuuden torjunnan, luonnonsuojelun ja rajavalvonnan osalta on tiivistynyt jäsenmaiden välillä. Myös kulttuurinen yhteistyö eri EU-maiden välillä on lisääntynyt erilaisten yhteisten hankkeiden ja kulttuurivaihdon kasvun myötä.

KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN EDUT

Euroopan Unionilla on merkittävä rooli kansainvälisen toiminnan kentillä ja vaikka kansalliset intressit tulevat usein esille esimerkiksi kauppa- ja ihmisoikeuskysymyksistä keskustellessa, ovat EU:n jäsenmaat onnistuneet varsin hyvin pitämään yhtenäisen linjan suurimmissa kansainvälisissä kysymyksissä. EU:n vaikutusvalta kansainvälisillä areenoilla on huomattavasti merkittävämpi kuin yhdenkään sen jäsenmaan oma vaikutusvalta, joten esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvissä kysymyksissä EU kykenee vaikuttamaan vahvemmin. Yhtenä esimerkkinä tästä on EU:n Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteisiin otetut kannat. Molempien edistäminen Euroopassa ja maailmassa edistää myös rauhan ja inhimillistä kehityksen edistymistä.

YHTEENVETO

Kokonaisuutena Euroopan Unioni on poliittinen projekti ja siten edellyttää kuitenkin myös uskoa sen toimintaan. Usko ei ole missään vaiheessa sokeaa, mutta kaikki yhteiskunnallinen toiminta edellyttää jonkinlaista uskoa: EU joko tarjoaa tai ei tarjoa yksittäiselle jäsenmaalle "riittävästi" (suhteellinen käsite) etua, mitä on mahdotonta mitata. EU on kuitenkin rakenteeltaan niin monimutkainen ja -tahoinen, että sitä on vaikea yksittäisen kansalaisen hahmottaa. Samalla myös kansalaisten vaikutusmahdollisuudet tuntuvat vähenevän, sillä varsinaiset päätökset tehdään kauempana yksittäisestä jäsenmaasta. Toisaalta samat ongelmat vaivaavat myös yksittäisiä jäsenvaltioita ja siten vaikutusmahdollisuuksien ongelma onkin enemmän aikaan ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen kuin juuri Euroopan Unioniin sidottua.

Euroopan Unioniin pätee kuitenkin sama totuus kuin kaikkeen poliittiseen toimintaan. Aristoteles totesi, että jokainen kansa saa juuri sellaisen hallinnon kuin ansaitsee. Ottamalla aktiivisemmin osaa EU-politiikkaan, muutenkin kuin vain europarlamenttivaalien aikana, voivat yksittäiset kansalaisetkin edesauttaa yhteisten päämäärien saavuttamista. Yhtenä esimerkkinä on Anti-Counterfeiting Trade Agreementin (ACTA) kaatuminen laajan kansalaisvastustuksen painostuksesta. Kyseessä oli samalla ensimmäinen kerta, kun Euroopan Unionin parlamentti käyttää Lissabonin sopimuksen mukaista valtaansa hylätä kansainvälinen kauppasopimus. Vastaavanlaisia kansalaisaktivismin aaltoja olisi EU:n toiminnan kannalta hyvä nähdä tulevaisuudessa lisää, sisällöstä (mutta toivottavasti ei laadusta) riippumatta.

LÄHTEET

Euroopan Unionista yleensä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unioni
http://www.eurooppatiedotus.fi/Public/default.aspx?

Jäsenmaksuista:
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/download.aspx?ID=89775&GUID={82A55D4C-43D3-41DB-848D-05A5C25090DB}

EU:n budjetista:
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92787

Eurosta:
http://ec.europa.eu/economy_finance/euro/why/index_fi.htm

ACTAn kaatuminen:
http://www.itviikko.fi/uutiset/2012/07/04/piraattilaki-kaatui-euroopan-p...

Kommentit (0)

Vastauksesi