Voiko lääkäri määrätä varhaiseläkkeelle?

Voiko lääkäri määrätä varhaiseläkkeelle?

2 vastausta
10.10.201909:36
20476
3

Voi olla erilaisia tarpeita ennakkopäätöksen saantiin, mutta yksi ainakin on se, että mahdollinen eläkkeensaaja saa tiedon siitä, mitä työvuosien kertymästä maksetaan. Ts. jotkut ratkaisevat sen perusteella, kannattaako jäädä jo pois työelämästä, vai vieläkö kannattaisi jatkaa töissä. Joissakin tapauksissa ei tietenkään ole mahdollista tehdä sellaisia ratkaisuja, jos vaikka on kyse henkilöstä, jolla on tietty lakisääteinen eroamisikä, jolloin on lähdettävä, halusipa tai ei. Ennakkopäätöksen avulla voi ehkä myös suunnitella verotukseen tai asumiseen liittyviä ratkaisuja. Oma arvio tulevasta eläkkeestä lienee sitä vaikeampi tehdä, jos ao:lla on ollut paljon ylityökorvauksia, päivystyslisiä yms. lisäpalkkioita.

Joskus takavuosina, kun Valtiokonttori vielä hoiti kaikkien valtion palveluksessa olevien eläkkeitä, oli aika, jolloin se kieltäytyi antamasta ennakkopäätöksiä. Ilmeisesti oli kyseessä paitsi laitoksen kiire, jota moinen päätöksenteko tuhansien asiakkaitten kohdalta olisi pahentanut, myös ajatus siitä, että jos varsinainen eläke olisikin pienempi kuin ennakkopäätöksessä, niin eläkkeensaaja olisi voinut vedota ennakkopäätökseen. Tällöin olisi ehkä ollut paineita ajatella, että varsinainen päätös olisi virheellinen, vaikka mahdollinen virhe olisikin alkuperäisessä päätöksessä.

Omalla kohdallani mm. ennakkopäätös säädetyn eroamisiän perusteella myönnettävästä eläkkeestä alle 10 v sitten oli virheellinen siinä mielessä, että laskelman tekijä ei ollut ottanut huomioon muita eläkkeitäni - sain mm. eräältä eläkekassalta miesvainajani jälkeen noin 16 e/kk. Näistä perusteista syntyi  lähes vuoden kestänyt vehtaaminen: milloin joku ilmoitti, että olen saanut liikaa eläkettä, joku taas arveli, että sitä oli liian vähän. Välillä maksettiin lisää ja välillä haluttiin periä takaisin, postia tuli ja meni. En vedonnut ennakkopäätökseen, vaikka mieli teki - sen laatijalla olisi ollut käytettävissä tarvittavat tiedot oikean tuloksen aikaansaamiseksi, samoin varsinaisen päätöksen tekijällä, molemmat olivat lopputuloksen kannalta virheellisiä. 

Onneksi kellään ei ollut tarvetta sekoittaa asioihin lääkäreitä. Koska itse työskentelin myös työnantajani henkilöstöosastolla, jouduin laskemaan eläkkeitä ja palkkoja, seuraamaan monia tapauksia, joissa todella huonokuntoinen virkamies "ei päässyt" eläkkeelle, koska eläkelaitoksen lääkärit olivat eri mieltä kuin hoitava lääkäri. Tästähän puhutaan jatkuvasti. Jos on vakuutuslaitoksen lääkärin ja hoitavan lääkärin lausunto vastakkain, jälkimmäinen usein häviää. Siinä ei auta ajatus eläkkeelle määräämisestä. Lisäksi jos työnantajalla on syytä epäillä mahdollista yksityisen lääkärin lausuntoa sairauspoissaolon syistä, tämä voi vaatia työntekijää käymään työterveyshuollon lääkärillä, olipa se sitten omassa hallinnossa tai yksityisellä lääkäriasemalla.

Esim. valtionhallinnon henkilöstölle Kela myöntää sairauspäivärahaa siten, että se maksetaan työnantajalle silloin kun työnantaja maksaa täyttä palkkaa tai osapalkkaa sairastavalle henkilölle. Siinä vaiheessa, kun Kela lakkaa maksamasta, työnantaja yleensä pyrkii enemmän tai vähemmän aktiivisti irti työntekijästään, olipa tällä lääkärintodistus tai ei, ja olkoon henkilö minkä ikäinen tahansa. Tarvittaessa tietysti voidaan käydä keskusteluja kuntouttamisesta, ammatinvaihdosta, varhaiseläkkeistä jne. joita taas koskevat eri säädökset. Asiaa ei paljonkaan auta, jos työntekijä haluaa pitää virkansa ja olla poissa palkattomasti, hän pitää kuitenkin virkaansa kiinni, mikä ei ole työnantajan etu. Niinpä sellaisia tapauksia ei juurikaan päästetty syntymään - en tiedä, millainen on käytäntö nykyään. En usko, että työnantaja haluaisi pitää työkyvytöntä ihmistä roikkumassa listoillaan, vaan käyttäisi oikeuttaan irtisanoa. Teoriassa tietysti voitaisiin poissaolijan tilalle palkata sijainen, kun palkkaus on käytettävissä. Sellaisen saannissa voi olla vaikeuksia, ellei ole tietoa, milloin mahdollinen hyvä sijainen voitaisiin palkata vakinaiseksi. Niin vakinaiseksi kuin nykyään yleensä on missään mahdollista.

 

Kommentit (0)
10.10.201908:38
13105
2

Vastaukseni on näköjään kadonnut ihan yllättäen. Yritänpä siis uudelleen.

Puhe lääkärin määräyksistä on tavallinen sanonta, mutta se on aika löysä puhetapa. Oikeasti lääkäri ei mitenkään voi määrätä mitä etuuksia kukakin saa. Lääkäri kirjoittaa lausunnon, jonka perusteella sairaus-, eläke- tai muu vakuutuskassa päättää oikeudesta etuuteen. Sairauslomat kylläkin myönnetään melko automaattisesti lääkärin diagnoosin perusteella ainakin sen ajan kun sairausvakuutuskassa maksaa sairausajan palkan työnantajalle.

Varhais-, osa-aika- ja työttömyyseläkkeitä varten lääkäri kirjoittaa lausunnon, jonka eläkkeen hakija lähettää omaan työeläkevakuutuskassaansa tai Kelaan. Siellä joku tekee päätöksen, eikä se ihan aina ole lääkärin lausunnon mukainen. Joskus useampikaan lääkärinlausunto ei riitä.

Eläkelakeja on useita, kuten eläkevakuutuskassojakin, mutta kaikissa laeissa on käsittääkseni pykälät ennakkopäätöksen hakemisestä. Minulle ei ole selvinnyt missö tilanteessa ennakkopäätöstä tarvitaan, miksi se kannattaa hakea ennen varsinaista eläkepäätöstä.

Kommentit (0)

Vastauksesi