Voiko kustannusyhtiö, tässä tapauksessa Otava, julkaista kaksi samannimistä kirjaa?

Voiko kustannusyhtiö, tässä tapauksessa Otava, julkaista kaksi samannimistä kirjaa?

Toini Virisalo (s.Helminen) julkaisi vuonna 1970 virkeän kirjan Ei kiitos (Otava), jonka Lassi Nummi arvioi pääkaupungin sanomalehdessä otsikolla "Kyllä vaan, kiitos, Virisalo"! Ostin teoksen silloin ja luin sen nyt uudelleen. Kun kirjailijan sanoman asettaa 1960-70-lukujen ilmapiiriin, se on hyvin osuva ja raikas. Vuonna 2008 Otava julkaisi Anna-Leena Härkösen toisenlaisen romaanin Ei kiitos. Ehkä pitkä aikaväli antaa oikeutuksen käyttää samaa kirjan nimeä? Wikipedian mukaan 1920-luvulla syntynyt Virisalo elää edelleen. Onko saatavissa tietoa missä hän asuu? Aikanaan hän kuului Keski-Suomen kirjailijoihin.

5 vastausta

Kirjalle voi antaa jo käytetyn nimen, mikäli sekaannuksen vaaraa ei ole. 'Ei kiitos' on yleiskielinen ilmaisu, jonka ei voi katsoa olevan niin omaperäinen, että se nauttisi tekijänsuojaa. Kulunut aikakin vahvistaa sen, että sekaannuksen vaaraa ei ole.

Toini Virisalo nauttii yksityisyyden suojaa, joten hänen osoitetietojaan ei voi verkossa julkaista.

Kommentit (0)
21.08.201911:08
16141
5

Kuten kirjaston vastauksessa mainittiin, mistään oikeudenloukkauksesta ei voi olla kyse, jos nimesssä on kyse yleisestä ilmauksesta. Onhan eri kustantajilta aikojen saatossa julkaistu suuri joukko vaikkapa Suomen historia -nimisiä teoksia!

Sen sijaan jäin miettimään Helena Ruuskan kirjoittaman,  WSOY:n vuonna 2018 julkaiseman Hugo Simbergin elämäkerran viimeisen, taiteilijan elämän loppuvaiheita kuvaavan pääluvun otsikkoa "Ja äkkiä on ilta". Kirjallisuutta harrastavat luonnollisesti tietävät, että kyseessä on osa italialaisen Nobel-kirjailijan Salvatore Quasimodon  tunnetuimmista, dramaattisista säkeistä (ja suomennosvalikoiman nimi).  Ruuska on otsikoinut lukunsa täysin "omiin nimiinsä", ilman sitaattimerkkejä tai tekemättä siitä Quasimodon nimiin pantua mottoa. En pidä Ruuskan menettelyä korrektina - olkoonkin että mainittua lainausta näkyy toisinaan käytettävän sanomalehdissä julkaistuissa muistosäkeissä (ja silloin lainauksen lähde aina mainiten).

Kommentit (0)
20.08.201916:23
19316
4

Samoja nimiä tai samantapaisia nimiä käytetään aika paljon. Toisissa on alanimekkeitä, toisissa ei.

Esimerkkejä poimittuina Melindasta:

Sven Hassel: Aseveljet. (useita painoksia)

Markku Ropponen: Aseveljet (kuuluu teokseen Rikospaikka Tampere, useita tekijöitä)

Jukka Halonen: Aseveljet - jatkuva julkaisu. (lienee artikkeli)

Aseveljet, Videotallenne. (Johan Falk 2)

Aseveljet. Marssi.

Suomalaiseen historian- ja yhteiskunnankuvaan kuuluu aika olennaisesti se ajatus, että "aseveljet" liittyvät viime sotiimme tai saksalaisiin. Minä ainakin toivoisin, että sitä nimekettä ei enää käytettäisi, mutta minkäs teet, jos ulkomaisen teoksen alkuperäinen nimi on Frontkammerater tai Vapenbröder. Käännöksen suuri poikkeama originaalinimekkeestä ei tunnu järkevältä sekään - ja siitä saattaa olla omia säädöksiäkin, joista en tiedä. Sekaannusta voi tulla, varsinkin kun marssista on lukuisia äänitteitä. Lisäystä voi tulla sitten, jos kirjasta tehdään elokuva.

Toinen esimerkki: Sama kaiku on askelten.

Yksi elokuva, viisi muuta viitettä, joista yhdessä nimekkeen alku sitaateissa. Yksi viitteistä johtaa askelmittareita koskevaan artikkeliin. Koska nimeke on pätkä Sillanpään marssilaulun sanoja, sillä hakemalla löytyy useita musiikkiviitteitä. 

Ja vaikka ei sekaannusta tulisikaan - niin miksi valita jo käytössä oleva nimeke, vaikka se olisi kuinka iskevä ja aiheeseen sopiva tahansa. Aina on kuitenkin joku, joka muistaa, mitä muuta sillä nimellä on julkaistu/kirjoitettu/luotu. Onhan meillä rikas ja monipuolinen äidinkieli, joka ei ole sentään ihan kokonaan muuttunut jenkiksi.

Ja aina on joku ärtyvä kirjastotäti, kuten allekirj., joka ei tykkää siitä, että joutuu selaamaan suuren määrän nimekkeitä ennen kuin Juuri Se Oikea löytyy. 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)
20.08.201919:12
1297
4

Kysyjää kiinnostaa, missä kirjailija asuu. Kirjasto vihjaa tietävänsä, mutta perustelee miksi ei voi julkaista tietoa.
Vanha kysy.fi-vastaus: "Kun tietää henkilön nimen ja syntymäajan, voi kysyä ajantasaisia tietoja Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien osoitepalvelusta." Tässä tapauksessa on käytettävissä Wikipedia-artikkelin tiedot ja sinne linkitetty Kirjasampo-sivu.
Wiki-sivun tiedoista ilmenee, että sitä on muokattu viimeksi yli viisi vuotta sitten, 5.1.2015 (katsottu 20.8.2019).

Kommentit (0)
23.08.201917:25
3886
2

Sinänsä hassu kysymys. Kun se on jo tehty niin näköjään voi. Sama kun kysyin kerran, että mitä kaikkea voi pakastaa. No vastaus oli tietysti että kaikkeahan voi pakastaa mutta kaikkea ei kannata pakastaa.

Kommentit (0)

Vastauksesi