Viipurin kaupungin kansallisuusjakauma 1900-luvun alussa ennen kansalaissotaa?

Viipurin kaupungin kansallisuusjakauma 1900-luvun alussa ennen kansalaissotaa?

Vastaus

Tietoja Suomen paikkakuntien sadan vuoden takaisista asukasmääristä ja väestösuhteista voidaan saada uskontokuntien jäsenrekistereistä ja henkikirjoista. Näitä luotettavampi lähde ovat väestölaskennan tulokset (ns. 'todellinen väkimäärä'), mutta väestölaskentoja järjestettiin vain kymmenen vuoden välein. Viimeinen sellainen ennen vuotta 1918 toteutettiin vuonna 1910. 

 

Vuonna 1910 kielellinen jakautuma oli seuraava (koko väkimäärä 49 007):

suomenkielisiä 81,3 %, ruotsinkielisiä 6,5 %, venäjänkielisiä 10,7 %, saksankielisiä 0,7 %, muita 0,8 %

Huomattakoon, että yllä mainitut osuudet laskettiin kaupungin ja sen esikaupunkien yhteisestä väestömäärästä. 

 

Uskontokuntiin kuului vuonna 1910  (kaupunki ja esikaupungit):

luterilaisia 42 398 (86,57 %),  muita protestantteja 118, ortodokseja 5 884 (12,01 %), roomalaiskatolisia 310, juutalaisia 212, muita 57 

 

Ulkomaiden kansalaisia  vuonna 1910:

5 228, joista Venäjän alamaisia 4 846 

 

 

 

Vertailun vuoksi vuoden 1870 ensimmäisen väestölaskennan kielijakautuma (kaupunki ja esikaupungit):

suomenkielisiä 51,0 %, ruotsinkielisiä 16,9 %, venäjänkielisiä 24,3 %, saksankielisiä 4,5 %, muita 3,3 %

 

Luvut paljastavat, että kaupunki oli vahvasti suomalaistumassa ja etnisesti yhdenmukaistumassa. Toisaalta muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten suhteellinen osuus väestöstä oli suurempi kuin yhdessäkään muussa kaupungissa, joten sinänsä käsitteelle 'kansainvälinen Viipuri' oli perusteita. 

 

Lähteenä Viipuri-artikkeli teoksessa

Tietosanakirja 10. - Tietosanakirja, 1919.  

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi