Venäläistä käännöskirjallisuutta lukiessani olen aina huomannut saman:...

Venäläistä käännöskirjallisuutta lukiessani olen aina huomannut saman:...

Venäläistä käännöskirjallisuutta lukiessani olen aina huomannut saman: Käännöksen puheenparsi, tarkoitan nyt kirjan repliikkejä, tuntuu jotenkin tutulta ja kotoiselta. Mahtaako se johtua siitä, että olen itä-suomalainen?
Enhän tietenkään puhu niinkuin venäläiset kirjanhenkilöt, mutta voisiko puheenrytmissä tai sanavalinnoissa olla jotain savolaista? Onko kukaan muu huomannut samaa?
Esim. Ruotsalaisen ja englantilaisen käänöskirjallisuuden vuorosanat tuntuvat vieraammilta.

Vastaus

Mielenkiintoinen huomio. Keskustelimme iGS-vastaajien kesken kysymyksestäsi ja totesimme, että kukaan meistä ei ole havainnut venäläisen kirjallisuuden suomennoksissa erityisiä piirteitä itäsuomalaisesta puheenparresta. Venäjäntaitoinen työtoverini ehdotti yhdeksi osatekijäksi sinun kokemaasi tuttuuden tunteeseen sitä, että toisin kuin esim. germaanisissa kielissä sekä suomessa että venäjässä voidaan persoonapronomineja jättää pois virkkeistä.

Mielenkiintoista olisi tutkia, mistä päin Suomea eri kielistä suomentavat kääntäjät ovat kotoisin.

Käännöskirjallisuuden kieltä on tutkittu teoksessa ”Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä”. Se sisältää muun muassa artikkelin, jossa tarkastellaan venäjästä käännettyä kirjallisuutta, joskaan ei täsmälleen sinun esittämästäsi näkökulmasta.

Kenties joku palstamme lukijoista jakaa kanssasi samanlaisen kokemuksen venäläisen kirjallisuuden lukemisesta.

Artikkelissa ”Tutkimuksia käännössuomesta” käsitellään edellä mainittua kirjaa:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_629.pdf

Kommentit (0)

Vastauksesi