Veijo Meren 'Sanojen synnyn' kritiikki.

Veijo Meren 'Sanojen synnyn' kritiikki.

Veijo Meren Sanojen synty -etymologisen sanakirjan ilmestyessä 1980-luvulla se sai kielitieteen edustajilta melko kovaa kritiikkiä, muistaakseni esimerkiksi professori Kaisa Häkkinen piti kirjaa epätieteellisyydessään melkeinpä haitallisena. Onko suhtautuminen kirjaan ajan kuluessa pehmentynyt vai koventunut? Onko nykyinen tiedeyhteisö sallivampi tätä 'kansalle' suunnattua sanojen historiaa kohtaan? Vieläkö sitä pidetään tieteen näkökulmasta kovinkin virheellisenä ja arvottomana?

Vastaus

Veijo Meren kirjallinen tuotanto on monipuolinen. Sanojen synty -kirjan ja etymologiaharrastuksensa hän selitti kiinnostuksellaan historiaan. Meri oli myös tyytymätön 1950-luvulla aloitettuun ja 1980-luvulla loppuun saatettuun 7-osaiseen Suomen etymologinen sanakirja -kirjasarjaan. Sanojen synty ei ole mikään täydellinen etymologinen selitysteos, se sisältää 2 265 hakusanaa. Kirja ilmestyi vuonna 1982 ja se sai vähän kaksijakoisen vastaanoton. Kirjailija ja Joensuun yliopiston suomen kielen lehtori Simo Hämäläinen kirjoitti myönteisen arvostelun Aamulehdessä, mutta varoitteli lukijoita suhtautumasta kirjaan kuin vakavaan tutkimukseen. Toisaalta, kirjoittihan Meri itsekin teoksen johdannossa: "Tämä kirja ei ole millään tavalla tieteellinen eikä täydellinen. Tämä kirja on amatöörin amatööreille tekemä. Sen tarkoitus on ällistyttää, yllättää ja huvittaa lukijaa."

Helsingin Sanomien kritiikin 6.11.1982 kirjoittanut Paavo Castrén oli tiukempi. Hän teki selväksi, ettei Meri ollut tutkija vaan kaunokirjailija. Laajassa arviossaan Castrén esitti monia esimerkkejä Meren virheellisistä tulkinnoista. Siinä missä Sigurd Wettenhovi-Aspa kehitteli mielikuvituksellisia teorioitaan Suomesta kulttuurin alkukotina, syyllistyi Meri Castrénin mielestä kielemme ja kulttuurimme omaperäisyyden vähättelyyn. Viimeisten 2000 vuoden aikana kehitys olisi perustunut vain muualta lainailuun.

Meri kirjoitti lehteen vastineensa muutaman päivän kuluttua. Siinä hän vastasi Castrénin syytöksiin, puolusti näkemyksiään ja myönsi osan virheistään. Samassa numerossa julkaistiin myös Castrénin sovittelevampi kannanotto. Pääperiaatteistaan hän silti piti kiinni ja korosti arvostelleensa kirjan nimenomaan akateemisen tutkimuksen näkökulmasta.

Aikanaan Sanojen synty herätti kaiken kaikkiaan paljon keskustelua. Kritiikkiä tuli, mutta myös kiitosta. Todennäköisesti kielitieteilijät suhtautuvat edelleen Meren sanaselityksiin varsin varautuneesti. Mitään laajaa yleistä uudelleenarviointia ei ole ollut havaittavissa. Helsingin Sanomien 22.6.2015 julkaisemassa kirjailijan muistokirjoituksessa tosin todetaan: "Hän oli intohimoinen harrastaja, joka meni reippaasti myös tieteilijöiden alueille. Pahiten tuli turpiin etymologisesta sanakirjasta Sanojen synty (1982), mutta Meri uusi ja täydensi teostaan moneen kertaan, mikä sulki vähitellen irvijöiden suut."

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi