Vanhojen linnojen ikkunat

Vanhojen linnojen ikkunat

Kun katsoo kuvia tai lukee tarinoita vanhoista linnoista, niin missään ei kerrota, miten ihmeessä lämpö pysyi linnoissa sisällä, kun ikkunat olivat vain kaariaukkoja seinissä. Vai oliko niissä jonkinlainen "lasi" tai vastaava? Luulisi, että ihmisparat ovat jäätyneet sinne sisälle talvisin.

Vastaus

Turun linnan nettisivusto kertoo linnan lämmityksestä: ”Keskiaikana linnan väki oli hypokaustilämmityksen varassa. Päälinnan alimmassa kerroksessa oli neljä suurta keskusuunia, hypokaustia. Niitä lämmitettäessä uunien päällä ja sisäpuolella olevat kivet kuumenivat. - - Lämmin ilma johdettiin yläkerrosten huoneisiin lämpökanavia, ns kalefaktoreita pitkin. Järjestelmä ei pystynyt talviaikaan pitämään suurta harmaakivirakennusta asumiskelpoisena. Hoviväki asuikin talven kylmimmän ajan lähiseudun kartanoissa."

Kirja Hämeen linna – Hämeen linnan opaskirja mainitsee kyseisen linnan lämmityksestä keskiajalla (s. 47): ”Kiuasuunit lämmittivät huoneita. Kaikki savu ei suinkaan poistunut tynnyriholvin kanavista, mistä nokiset holvit ovat edelleen muistona. Huoneiden sisustus oli yksinkertainen, koska savu ja noki mustasivat tekstiilit ja huonekalut nopeasti.”

Hämeen linnassa oli myös avotakkoja, joissa savuhormi johti suoraan ulos; niinpä lämmön talteenotto jäi heikoksi. ”1500-luvun jälkipuoliskolla tulisijoihin alettiin asentaa peltejä, jolloin niiden teho parani.” (s. 52) Huoneita, joissa ei ollut lainkaan tulisijaa, voitiin tarvittaessa lämmittää esim. hehkuvilla hiilillä täytetyillä pannuilla.

Sivulla 12 sama kirja toteaa: ”Palvelusväen asuintiloja oli päälinnan ulkopuolellakin. Varsinkin talven kylmimpinä kuukausina kivihuoneiden lämmittäminen oli työlästä, joten varmasti monet asuivat mielellään puurakennuksissa linnan kupeessa.”

Sivun 50 kuvatekstissä kerrotaan: ”Ensimmäinen kirjallinen tieto ikkunalasin käytöstä Hämeen linnassa on vuodelta 1544, jolloin turkulainen lasimestari Clemet kävi asentamassa linnalle lasi-ikkunoita. Lasi-ikkunoita tiedetään käytetyn Suomessa varhemminkin, mutta ne olivat kallista tuontitavaraa. Yleinen tapa oli peittää ikkuna-aukot lampaan- tai vasikannahasta muokatulla pergamentilla.”

Kommentit (0)

Vastauksesi