Vanhat pommisuojat

Vanhat pommisuojat

Hei! Onko Helsingissä Mannerheimintiellä/Heikinkadulla ollut viimeisimpien sotien aikana pommisuoja suunnilleen Postitalon edessä? Missä oli Postitaloa lähinnä oleva pommisuoja?

Vastaus

Talvisodan alkaessa rakennettiin sirpalesuojattuja kaivantoja puistoihin ja pihoille sekä otettiin vesijohtotunneleita suojatiloiksi. Kalliosuojien rakentaminen aloitettiin vuonna 1940 ja jatkosodan aikana niitä valmistui 12.

Teoksessa Knuuttila, Jukka: Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 (Helsingin kaupunki, 1990) luetellaan seuraavat sodan aikana rakennetut yleiset ja yhteiset suojat:

Suojan nimi                         valm.vuosi            osoite

Kanavapuisto (vanha)        1941                      Kanavaranta

Tähtitorninvuori II               1941                      Fabianinkatu

Diakoniapuisto                   1941                      Helsinginkatu 50

Vallinkoskenpuisto             1941                      Vallinkoskentie

Siltavuorenranta                 1941                     Siltavuorenranta 16

Katri Valan puisto               1941/43                Vilhovuorenkatu 9-11

Kangasalantie                     1943                     Kangasalantie 13

Vuorikatu (vanha)               1943                     Vuorikatu

Laajalahdenaukio               1943                     Laajalahdentie 11-13

Temppeliaukio                   1941/43                 Oksasenkatu 1-2

Erottaja (vanha)                 1943                      Korkeavuorenkatu

Punanotkonpuisto              1944                     Laivurinrinne 4

Erottajan väestönsuoja lienee ollut näistä lähinnä Postitaloa, kovin kaukana ei myöskään Senaatintorin suojan Vuorikadun sisäänkäynti tai Temppeliaukion suoja.

Lähdeteoksessa mainittiin lisäksi että syyskuussa 1940 oli valmiita viemärisuojia kuusi. Nämä olivat Kaisaniemen ja Unioninkadun suojat, Vallilan suoja, Kumpulan ja Eläintarhan suojat sekä Lasipalatsin suoja. Viimeksi mainittu oli varsin pieni, vain 200 hengelle. Suojia voitiin käyttää yleisinä väestönsuojina, vaikka ne eivät olleet kaasutiiviitä. Työn alla oli Vilhonvuoren kalliosuoja ja Pasilan 75 hengen kalliosuoja.

Kirjan seuraava kappale hämmentää vastaajaa: "Työn alla oli Vilhonvuoren 1 500 hengen kalliosuoja ja Pasilan 75 hengen kalliosuoja. Yksityiskohtaisesti oli suunniteltu kalliosuoja 2 000 hengelle Suurtorille, Erottajalle ja Linja-autoasemalle, 2 400 hengen suoja Temppeliaukiolle ja 1 400 hengen suoja Pasilaan".

Jos linja-autoaseman kalliosuojan suunnitelma toteutettiin, olisi se toki ollut lähinnä Postitaloa. Mitään varmuutta tästä ei kirjasta kuitenkaan löydy.

Helsingin väestönsuojelumuseossa voisi olla tarkin tieto sodan ajan väestönsuojista ja kysymyksesi on lähetetty myös sinne. Jos saamme heiltä lisätietoa, lisäämme sen tänne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi