Vanhan perustuslain aikana tasavallan presidentti oli selkeästi määritelty...

Vanhan perustuslain aikana tasavallan presidentti oli selkeästi määritelty...

Vanhan perustuslain aikana tasavallan presidentti oli selkeästi määritelty ulkopolitiikan johtajaksi. Mutta mikä oli ulkoministerin rooli tuon lain aikana, siis lain mukaan ja miten sitä sovellettiin käytännössä? Oliko ulkoministerin roolina olla presidentin työrukkanen, ajoiko se hallituksen asiaa vai oliko sillä jokin oma rooli?

Sekä K.J.Ståhlberg että Urho Kekkonen noudattivat samaa perustuslakia, mutta Kekkonen oli selvästi aktiivisempi ulkopoliitikko kuin Ståhlberg. Tämän perusteella on väärin sanoa että Kekkosella olisi ollut enemmän valtaa kuin kenelläkään presidentillä häntä ennen, koska aikaisemmat presidentit noudattivat samaa perustuslakia.

Ståhlberg ei tehnyt ulkomaille valtiovierailuja eikä työvierailuja. Lauri Kristian Relander aloitti vierailut ja häntä nimitettiin Reissu-Lasseksi tuon takia. Oliko niin että 1920-30-luvuilla, ennen talvistoaa, ulkoministeri teki useammin työvierailuja ulkomaille kuin presidentti? Onko mitään tilastoja siitä olivatko ulkoministerit käyneet ulkomailla työvierailuilla? Voisi päätellä että Ståhlberg olisi antanut ulkoministerille enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia tehdä työvierailuja ulkomaille. Myös P.E. Svinhufvud ja Kyösti Kallio vaikuttavat sen tyyppisiltä presidenteiltä että he antoivat ulkoministerille toimintavapauksia.

Urho Kekkonen teki presidenttinä enemmän valtiovierailuja ja työvierailuja kuin aikaisemmat presidentit. Kekkosesta on jäänyt se kuva että hänen presidenttikausillaan ulkoministeri olisi ollut presidentin työrukkanen, "presidentin ministeri". Jo pääministerinä ollessaan Kekkonen oli ulkopoliitikko, ja Kekkosen hallitusten ulkoministerin rooli taisi olla pääministerin tukeminen.

Vastaus

Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määräsi presidentti eduskunnan hyväksynnällä, mikäli sopimukset kuuluivat lainsäädännön alaan tai muusta syystä edellyttivät eduskunnan suostumista. Tiedonannot ulkovalloille ja Suomen ulkomaanlähettiläille oli kuitenkin toimitettava toimialasta vastaavan ministerin kautta.

Vuoden 1919 hallitusmuodon 33 §:n mukaan:

1. Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti, kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai valtiosäännön mukaan muuten vaativat eduskunnan suostumusta. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.

2. Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat.

Suomen ulkoasiainhallinnolle maailmansotien välinen aika merkitsi organisaation vähittäisen rakentamisen ja vakiinnuttamisen kautta. Ulkoministeriössä toteutettiin lukuisia työtehtävien täsmentymisestä johtuvia organisaatiomuutoksia. Samalla kansalaiset alkoivat ymmärtää ulkoasianhallinnon olemassaolon ja ulkosuhteiden hoitamisen merkityksen pienelle maalle.

Suomen edustautuminen ulkomailla oli maailmansotien välisenä aikana vielä hyvin Eurooppa-keskeistä. Tosin koko maailmakin oli tavallaan "Eurooppa-keskeinen" johtuen eurooppalaisten suurvalta-imperiumien asemasta Euroopan mantereen ulkopuolella. Toisaalta Suomen edustautuminen oli lähes olematonta etenkin Afrikassa ja Aasiassa. Uusia edustustoja perustettaessa korostuivat erilaiset motiivit. Esimerkiksi vuonna 1929 perustetun Suomen Buenos Airesin lähetystön perustamisen taustalla vaikuttivat keskeisesti puhtaasti taloudelliset motiivit, kun taas lähetystön avaamista Budapestissa (1934) vauhdittivat ajan hengelle tyypilliset heimokansalliset intressit. Lähetettyjen konsulien johtamien virastojen perustaminen Pohjois-Amerikkaan oli puolestaan seurausta alueelle Suomesta suuntautuneesta siirtolaisuudesta.

Suomen ulkoasiainhallinto selvisi 1930-luvun alun pulavuosista helpommalla kuin moni muu hallinnonhaara. Ulkoasianhallinnon määrärahat itse asiassa jopa kasvattivat osuuttaan valtion budjetista johtuen pääosin Suomen päätöksestä luopua kultakannasta vuonna 1931, mikä johti markan arvon heikentymiseen esimerkiksi suhteessa dollariin ja siten Suomen ulkomaanedustuksen kustannusten nousuun. Suomen ulkoministerinä oli 1920- ja 1930-luvulla useita ulkoasiainhallinnon alalla kannuksensa saaneita henkilöitä, mm. Hjalmar J. Procopé, Aarno Yrjö-Koskinen, Antti Hackzell, Rudolf Holsti ja Eljas Erkko. 1920-40 luvuilla ulkoministerien matkat suuntautuivat poliittisten suhdanteiden mukaan lähinnä Pohjoismaihin, Saksaan, Neuvostoliittoon ja Iso-Britanniaan. Matkustamista kertyi luonnollisesti jo siitäkin, että esimerkiksi Rudolf Holsti ja Antti Hackzell toimivat myös Kansainliitossa 1920-30-luvuilla. Presidenteistä K.J. Ståhlberg ei tehnyt yhtään ulkomaanmatkaa, kun taas Lauri Kristian Relander teki viisi virallista ulkomaanmatkaa ja sen lisäksi kymmeniä maakuntamatkoja. Etenkin myöhempiin aikoihin verrattuna ulkoministereillä oli myös ulkopoliittisina toimijoina varsin itsenäinen asema suhteessa presidenttiin ja pääministeriin.

Lähteitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoasiainministeri

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Holsti

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15184&contentlan=1&c...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_J._Procop%C3%A9

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eljas_Erkko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hackzell

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hx5000.sh?%7Bhnro%7D=910394&%7Bkiel...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarno_Yrj%C3%B6-Koskinen

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/754/

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/952/

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/747/

Teoksen nimi: Suomi muuttuvassa maailmassa : ulkosuhteiden ja kansallisen itseymmärryksen historiaa / Erkka Railo ja Ville Laamanen (toim.)
Julkaisutiedot Helsinki : Edita, 2010 (Porvoo : WS Bookwell)

Tekijä: Manninen, Ohto
Teoksen nimi: Eljas Erkko : vaikenematon valtiomahti / Ohto Manninen, Raimo Salokangas
Julkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2009 (Juva : WS Bookwell)

Teoksen nimi: Suomalainen diplomaatti : muotokuvia muistista ja arkistojen kätköistä / toimittaneet Arto Mansala, Juhani Suomi
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003

Tekijä: Pietiäinen, Jukka-Pekka
Teoksen nimi Rudolf Holsti : lehtimies, tiedemies, poliitikko 1881-1919 / Jukka-Pekka Pietiäinen
Julkaisutiedot [Espoo] : Weilin+Göös, 1986

Tekijä: Soikkanen Timo
Teoksen nimi Rudolf Holstin ulkoministerikaudet 1936-38 / Timo Soikkanen
Julkaisutiedot Tampere : Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitos, 1986

Tekijä: Manninen, Ohto
Teoksen nimi Eljas Erkko : vaikenematon valtiomahti / Ohto Manninen, Raimo Salokangas
Julkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2009 (Juva : WS Bookwell)

Tekijä: Maasalo, Erkki
Teoksen nimi Sir Henrik saa tehtävän : Henrik Ramsayn ulkoasiainministerikausi 1943-1944 / Erkki Maasalo
Julkaisutiedot Espoo : Fenix-kustannus, 2004

Tekijä Lemberg, Magnus
Teoksen nimi: Hjalmar J. Procope : isänmaanystävä ja maailmankansalainen / Magnus Lemberg ; [suomennos: Kauko Kare ja Katariina Kare-Evans]
Julkaisutiedot [Helsinki] : Alea-kirja, 1994

Kommentit (0)

Vastauksesi