Vaikuttaako älykkyyteen aivojen koko?

Vaikuttaako älykkyyteen aivojen koko?

Vaikuttaako älykkyyteen aivojen koko? Sanotaan että aivojen koko ei tee älykkääksi, mutta kuitenkin eläinten aivojen älykkyyttä tutkitaan ja verrataan aivojen koon mukaan suhteessa eläimen kokoon. Miksi?

Olen miettinyt yhtä asiaa: Mihin älykkyys vaikuttaa? Kykyyn osata jotain asiaa sillä tuntuu kuitenkin olevan suhteellisen vähän tekemistä koska esim. Savant henkilöt voivat osata tehdä asioita joita jeitä älykkäämmät ihmiset eivät voi kuin uneksia tekevänsä.

Eikö jonkun asian osaaminen tai tietäminen ole käytännössä vain muistiin perustuva asia?

Eikö älykkyys ole vain sitä että osaa ratkaista asiat joita ei vielä tiedä?
Mutta sekään ei aivn pidä paikkaansa. Savantit osaav asioita joita he eivät ole ikinä edes opetelleet? Mistä tämä johtuu? Miksi jotkut osaavat hyvin loogisia asioita mutta eivät osaa esim. improvisoida tai keksiä omaperaisiä asioita ja toisinpäin? Miten määritellään älykkyys?

Kun ihmisen älykkyyttä tutkitaan ja joskus pystytään yhdistämään esim kahden ihmisen aivot esim. megasavantin ja huippuälykkään yli 200 pistettä mensassa saaneen aivot ( tai jotain vastaavaa) niin voiko ihmisen aivojen käsityskyky mennä yli oman tajuntansa? Tällä tarkoitan sitä että pystyykö ihmisen tietoisa tajunta enää hallitsemaan sellaista tietoa ja älykkyytä, kekseliäisyytä ja osaamista?

Vastaus

Eläinten älykkyyden osoituksena pidetään tehtävien ja ongelmien ratkaisukykyä ja oppimista. Mitään ehdotonta listaa älykkäimmistä eläimistä ei voi antaa, mutta yleisimmin älykkäiden eläinten kärjessä ovat apinat (simpanssit ja gorillat), papukaijat, delfiini ja sika.
Niiden on katsottu saavuttavan noin 5-vuotiaan lapsen älykkyystason. Ne ymmärtävät ihmisen tiettyjä puheilmaisuja, suorittavat helppoja tehtäviä ja muodostavat muutaman sanan lauseita (papukaijat ääntelemällä, apinat merkkikielellä) jne. Myös koira, kissa ja susi mainitaan älykkäiden eläimien joukossa.
Lähteitä:
http://www.2think.org/cleverasafox.shtml
Kodin uusi eläinkirja: Eläinten käyttäytyminen (Gummerus 1992)

Eläinten aivojen koon ja älykkyyden välisestä suhteesta on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Yleisesti ottaen isoilla eläimillä on isot aivot. Tutkijat ovat katsoneet syynä tähän olevan sen, että isot eläimet tarvitsevat laajan hermojärjestelmän isojen kehojensa liikutteluun eikä aivojen koko olisi suoraan verrannollinen älykkyyden asteeseen. Eräs uusimmista näkemyksestä on kuitenkin se, että kookkaat, isoaivoiset eläimet ovat todellakin älykkäämpiä. Aiheesta tarkemmin: http://www.sciencedaily.com/releases/2007/05/070518172103.htm

Toisaalta eläinten älykkyyttä on vaikea vertailla, kuten Tiede-lehden artikkelista selviää: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=248

Samoin kuin eläinten älykkyys, myös ihmisten älykkyys määritellään ongelmanratkaisukyvyksi. Se on yksilön kyvykkyyttä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla uusissa tilanteissa; kykyä oppia uusia asioita, ratkaista ongelmia, suoriutua monimutkaisista tehtävistä tai toimia joustavasti vaikeissa tilanteissa. Älykkyys on kognitiivisten prosessien kokonaisuus, johon vaikuttavat myös sosiaaliset ja emotionaaliset tekijät. Älykkyyttä pidetään laaja-alaisemman lahjakkuuden osana. Älykkyyden voidaan ajatella jakautuvan erilaisiin kykyihin, jotka ovat mitattavissa psykologisten älykkyystestien avulla. Eräiden teorioiden mukaan älykkyys muodostuu useasta keskenään samanarvoisesta kyvystä, jotka voivat sekä kehittyä että vaurioitua toisistaan erillisinä. Älykkyyden voidaan katsoa koostuvan esim. kielellisistä, matemaattisista, tilaa hahmottavista, musikaalisista, kehollis-kinesteettisistä, päättelyyn, havaintojen nopeuteen ja muistiin liittyvistä kyvyistä.
Lähde: Facta Tietopalvelu WSOY (Tietokanta on käytettävissä veloituksetta Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla, linkki löytyy sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/aineisto/)

Useimpia savant-ihmisiä ei voi pitää älykkäinä. Itse asiassa monien savant-henkilöiden älykkyysosamäärä on alle 70. Toisaalta savant-kyky voi liittyä myös sellaisiin mentaalisiin häiriöihin, joissa älykkyysosamäärä voi olla normaali tai jopa normaalia korkeampi. Vaikka Savant-ihmisellä ei olisi lainkaan ongelmanratkaisukykyä, mikä on älykkyyden keskeinen mittari, hänellä on kuitenkin jonkin alueen erityislahjakkuus, mikä ilmenee savant-kykynä. Savant-kyvyt jaetaan viiteen päälahjakkuuteen, jotka ovat musiikillinen lahjakkuus, taiteelliset kyvyt, salamannopea laskeminen tai muut matemaattiset kyvyt, kalenterin laskeminen ja mekaaniset/avaruudelliset kyvyt. Harvinaisempia savant-kykyjä ovat mm. monikielisesti lahjakkaat ja henkilöt joilla on yliherkät kosketus- ja tuoksuaistit. Tarkemmin erilaisiin savant-kykyihin voit tutustua seuraavasta linkistä: http://www.wisconsinmedicalsociety.org/savant_syndrome/frequently_asked_...

Edelleenkään ei ole pystytty selvittämään savant-kyvyn syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Savant-kyky näyttäisi kuitenkin perustuvan ilmiömäiseen muistiin, joka on ominainen yhtä lailla matemaattisesti, kuvataiteellisesti ja musiikillisesti lahjakkaille savant-ihmisille. Lähde: http://www.wisconsinmedicalsociety.org/savant_syndrome/overview_of_savan...

Viimeiseen kysymykseen on mahdoton vastata. Toivon hartaasti, että tuollainen aivojen tai älykkyyden yhdistäminen jää vain utopistiseksi tieteisfantasiaksi eikä käytännössä koskaan toteudu.

Kommentit (0)

Vastauksesi