Vaasat olivat maineikkaita kunkkuja Ruotsi-Suomessa.

Vaasat olivat maineikkaita kunkkuja Ruotsi-Suomessa.

Hei! Vaasat olivat maineikkaita kunkkuja Ruotsi-Suomessa. Kaarina Maunutytär eleli lopun elämänsä täällä Suomessa ainakin tyttärensä kanssa. Tiedetäänkö täällä elävän enää ketään heidän jälkeläsiä, tai ylipäätään onko koko Vaasa - suku sammunut?

Kiittäen tiedosta!

2 vastausta

Kuninkaallisen Vasa-(tai suomalaisittain Vaasa-)suvun jatkuminen tai sammuminen on vähän ongelmallinen kysymys mm. siksi, että kuningasperheeseen jäsenillä oli paljon tunnustettuja aviottomia lapsia. Osa näistä on käyttänyt sukunimiä Gyllenhielm ja af Wasaborg.

Kaarina Maununtytär oli avioliitossa Eerik XIV:n kanssa, joka oli Ruotsin kuninkaana vuosina 1560-1568. Heille syntyi neljä lasta, joista kaksi vanhinta eli aikuisiksi:

1)Sigrid 15.10.1566-24.4.1633 joka asui äitinsä lailla Suomessa ja oli kahdesti avioliitossa. Ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli neljä lasta, vanhin sotamarsalkka Åke Tott (1598-1640). Åke Tottin ainoan lapsen Klasin (1630-1674) kaksi poikaa kuolivat nuorina. Sigridin Erik-pojan lapsista ei ole kirjallisuudessa tietoja. Kaksi nuorinta Sigridin lasta kuoli nuorina.
2)Gustaf/Kustaa 28.1.1568-12.2.1607, joka riistettiin äidiltään jo vuonna 1575 ja lähetettiin Puolaan kasvatettavaksi. Täällä hän omaksui puolan kielen ja roomalaiskatolisen uskon. Myöhemmin hän päätyi moninaisten vaiheiden jälkeen Venäjälle, jossa kuoli naimattomana. Äitinsä hän sai tavata vain kerran, nimittäin vuonna 1596 Tallinnassa.

Kuningas Eerik XIV:llä oli lisäksi ainakin kaksi aviotonta tytärtä, jotka olivat avioliitossa. Virginialla (1559-1633) oli seitsemän lasta, Constantialla (1560-1649) neljä.

Eerikin velipuolet:

1)Magnus/Maunu (1542-1595), jolla oli kolme aviotonta tytärtä, ainakin yhdellä näistä viisi lasta

2)Juhana III (1537-1592, Ruotsin kuningas vuodesta 1568), jolla oli kahdesta avioliitosta neljä lasta, näistä jälkeläisiä oli vain Sigismundilla (1562-1632), joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1592-1599 ja Puolan kuningas 1587-1632). Sigismundista alkoi hallitsijasuvun puolalainen haara, josta enemmän tuonnempana.
Juhanalla oli lisäksi ainakin neljä aviotonta lasta, joista Sofia (1559-1583) oli avioliitossa sotapäällikkö Pontus de la Gardien kanssa. Avioliitosta syntyi kolme lasta, joista nuorimmalla, Suomessakin tunetulla sotapäälliköllä Jacobilla, oli vuorostaan kaikkiaan 14 lasta.

3)Kaarle IX (1550-1611, Ruotsin kuningas vuodesta 1599), jolla oli kahdesta avioliitosta 10 lasta ja lisäksi ainakin yksi avioton poika. Vanhin aikuiseksi kasvanut Katarina (1584-1638) oli hedelmällisessä avioliitossa Pfalz-Zweibrückenin pfalzkreivin Juhana Kasimirin kanssa. Neljänneksi vanhin heidän lapsistaan oli v. 1660 kuollut Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaa, vanhin taas Christina Magdalena, joka avioliittonsa kautta vei Vaasa-verta moneen eurooppalaiseen ruhtinassukuun ja on mm. nykyisen Ruotsin kuninkaan esiäitejä.
Kaarle IX:n poika oli Kustaa II Aadolf (1594-1632, Ruotsin kuningas vuodesta 1611). Tämän aviollisista lapsista aikuiseksi kasvoi vain Kristiina (1626-1689, Ruotsin kuningatar 1632-1654), joka kuoli naimattomana. Avioton lapsi oli Gustaf Gustafsson af Vasaborg (1616-1653). Hänen pojanpoikansa, vuonna 1754 naimattomana kuolleen Georg Mauritz af Vasaborgin myötä katsotaan Vaasa-suvun kuolleen miehenpuolelta, naisenpuolelta viimeiseksi taas katsotaan tämän vuonna 1777 kuollut sisar Henrietta Polyxena af Vasaborg.
Kaarle IX:n poika oli Karl Filip (1601-1622), joka solmi ennen kuolemaansa salaisen avioliiton. Tytär syntyi isänsä kuoleman jälkeen ja oli kahdesti avioliitossa. Lapsista en löydä tietoa.

Suvun ensimmäisellä kuninkaalla Kustaa I:llä (kuoli v. 1560 ; tuttu nimimuoto Kustaa Vaasa on myöhempää perua) oli edellä mainittujen aikuisiksi varttuneiden poikien ohella myös viisi tytärtä, jotka kaikki olivat avioliitossa. Näistä esim. vanhimmalla oli kaikkiaan kymmenen lasta. Näitä linjoja ei ole mahdollista tässä esitellä.

Vaasa-suvun puolalaisen haaran aloitti Juhana III:n poika Sigismund, joka oli Puolan valittuna kuninkaana vuosina 1587-1632 (isältään perimänsä Ruotsin kruunun hän menetti v. 1599). Sigismundilla oli kahdesta avioliitosta 12 lasta, joista neljä ehti hedelmälliseen ikään.
Sigismundin poika Vladislav/Władysław IV oli Puolan kuninkaana vuosina 1632-1648. Hänen kaksi aviolastaan kuolivat nuorina. Pitkäikäisempi oli avioton poika Władysław Konstanty, joka kuoli perheettömänä vuonna 1698 Roomassa ja katsotaan puolalaisen sukuhaaran viimeiseksi.
Sigismundin poika oli edellen Jan II Kazimierz, Puolan kuningas 1648-1672, jonka kaksi lasta kuolivat pieninä.
Sigismundin poika oli Karol Ferdynand (kuoli 1655), joka oli roomalaiskatolisena pappina perheetön.
Sigismundin tytär Anna Katarzyna Konstancja kuoli vuonna 1651 avioliitossa lapsettomana.

Jollain tavalla laskettuna voi siis sanoa, että Vaasan hallitsijasuku on sammunut, toisaalta vaasalaista verta virtaa edelleen monissa.

Edellä esitetty perustuu lähinnä ruotsalaisiin ja puolalaisiin wikipedia-artikkeleihin, joiden tietoja on jossain määrin vertailtu teoksiin

Suomen kansallisbiografia 1-10. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003-2007
(myös netissä http://www.kansallisbiografia.fi/kb/

ja

Svenskt biografiskt lexikon. - 1918 -

Kommentit (0)
25.02.201322:17
15138
74

Ruotsalaisen historioitsijan mukaan Ruotsissa elää useita tuhansia Vaasa-suvun jälkeläisiä.

Uutinen on vuodelta 1998.

Teoksessa Ulf Sundberg: Kungliga släktband. Kungar, drottningar, frillor och deras barn (2005) on itse kuninkaallisia koskevia tietoja, ei nykypäiviin ulottuvia sukuviitteitä tavallisesta kansasta.  Hyvä kirjallisuusluettelo. '

Harmi, että Vaasa-suvusta ei näytä löytyvän netistä sellaisia valtaisia esityksiä kuten anglosaksisista vanhoista suvuista. Niiden sukutauluista tosin löytyy sitten niitä vaasalaisiakin. Tavalliseen kansaan kuuluvia kaukaisia jälkeläisiä kyseisestä suvusta kerrotaan Suomessa olevan.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi