Useissa Helsingin kokoluokan kaupungeissa vallitseva kaupunkilintulaji on...

Useissa Helsingin kokoluokan kaupungeissa vallitseva kaupunkilintulaji on...

Useissa Helsingin kokoluokan kaupungeissa vallitseva kaupunkilintulaji on kesykyyhky eli pulu. Näin oli Helsingissäkin vielä joskus 60-70 luvulla, mutta nyt yleisimmät linnut ovat erilaiset lokit ja varislinnut. Mihin ovat pulut hävinneet ja miksi lokit, varikset, harakat ja naakat ovat täyttäneet niiden ekologisen lokeron?

Vastaus

Ensi töikseni juttelin vuosia lintubongaamista harrastaneen työkaverini kanssa. Hän suhtautui hieman epäillen ekolokerovarkauteen. Kesykyyhkyt ovat olleet kumppaneitamme aikojen alusta asti ja ovat sitä edelleen, varsin menestyksekkäästi. Nykyään lokit ja varikset ovat vain oppineet tulemaan toimeen urbaaneissa olosuhteissa paremmin kuin ennen. Lokit ovat suorastaan alkaneet pesimään kaupungeissa talojen katoilla, mitä ne eivät ole ennen tehneet. Varislinnut taas ovat tunnetusti hyvin älykkäitä, ja ne ovat älynsä avulla laajentaneet elinalueitaan kaupunkeihin.

Samoilla linjoilla oltiin myös BirdLife Suomen toimistossa, josta kerrottiin että lokkien lisääntymiseen syynä voidaan pitää niiden tottumista ihmisten läheisyyteen. Esimerkiksi viime vuosina myös meri- ja selkälokit ovat uskaltautuneet ruokailemaan kaupunkeihin. Ekolokeron valtaukseen ei uskottu, vaikka lajit kilpailevatkin osittain samasta ruuasta.

Lokkien kaupunki-invaasiota selittää moni asia. Lokeilla ei ole synnynnäistä kaavaa, joka ohjaisi niiden ravinnonvalintaa ja ruokailukäyttäytymistä. Ne ovat myös pitkäikäisiä ja erittäin hyvämuistisia lintuja, jotka oppivat itse kokeilemalla ja tarkkailemalla, mikä kelpaa syötäväksi ja mistä ravintoa kannattaa hakea. Tämä mahdollistaa erikoistuneiden ruokailutapojen syntymisen ja jatkumisen vuodesta toiseen.
Myös ihminen on osaltaan syyllinen lokkien lisääntymiseen. Kaupunkilaiset ovat vuosikymmenten mittaan opettaneet lokit syömään tahallaan ja tahattomasti tarjottua ruokaa kuten kadulle viskottuja burgerinjämiä ja muita ruuanrippeitä.

Monien lajien sopeutuminen kaupunkiympäristöön eli kaupunkilaistuminen on vasta käynnissä, sillä Suomessa kaupungit ovat niin nuoria verrattuna vaikka keski-Euroopan vanhoihin kaupunkeihin. Variksen runsastumista kaupungeissa on todennäköisesti edesauttanut puistojen perustaminen ja kaupunkiasutuksen laajeneminen sekä vainon väheneminen. Varisten älykkyydestä ja sopeutumiskyvystä löytyi myös runsaasti todisteita. Ne ovat luonteeltaan uteliaita ja kekseliäitä lintuja. Raakkujien on havaittu muun muassa juovan haudoille tuoduista leikkokukkien vesiastioista kuivina aikoina: ne heittävät näppärästi kukat menemään nokallaan. Hautakynttilätkään eivät saa olla variksilta rauhassa: linnut osaavat kääntää kynttilät niin, että ne sammuvat, ja syövät sitten kynttilän. Pilkkijät ovat myös oppineet varisten oveluuden kantapään kautta: varikset osaavat vetää kalastajien avantoihin jättämiä siimoja ylös, minkä jälkeen linnut poimivat niistä kalat ja syövät ne parempiin suihin.

Lähteet:
Lintuharrastaja Martti Vattulainen
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/9e74fb804a1725b28763ef3d8d1d4668/julka... Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2008
http://www.pohjalainen.fi/teemat/luontoteematarticle.jsp?p=264&article=4... Pohjalainen 13.07.2009 "Eläimet mellastavat kaupungissa"
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/684/564 Tieteessä tapahtuu 7/2008 "Muuttaako luonto kaupunkiin?"
Helsingin Sanomat 10.5.2008 Lintujen ruokkiminen on saatava kuriin. Kirjoittajat: ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta

Kommentit (0)

Vastauksesi