Urho Kekkosen kielitaito

Urho Kekkosen kielitaito

Olen kuullut, että Urho Kekkonen ei olisi osannut ollenkaan englantia, vai opetteliko hän sitä presidenttiytensä aikana? Saksaa hän taisi osata hyvin, ja ruotsiakin melko hyvin. Venäjääkin oli opiskellut, mutta se ei ollut vahva.

Vastaus

Koulussa Kekkonen ei suuremmin harrastellut kieliä, paitsi äidinkieltä, jonka taitoa hän kehitti mm. kirjoittelemalla lehtiin. 

Hänen ylioppilastodistuksessaan oli huonot arvosanat ruotsissa, saksassa, venäjässä ja latinassa. Ylioppilastodistuksessa Kekkosella oli äidinkielessä laudatur, ruotsissa ja saksassa approbaturit.

Autonomian ajan viimeisten vuosien "pakkovenäjän" opiskeluun hänen motiivinsa lienee ollut aika huono, sama koskee ehkä ruotsiakin, aitosuomalaisuus ja ruotsalaisuuden vastustaminen kun oli nuoren Kekkosen keskeisiä poliittisia aatteita.

Myöhemmin Kekkosen aitosuomalaisuus karisi, todennäköisesti hän joutui uraa luodessaan käyttämään ruotsia ja oli halukas parantamaan taitojaan. Väitetään, että hän sai yksityisopetusta ruotsinkieliseltä toimittaja Ann-Marie Snellmanilta, jonka tiedettiin olevan Kekkosen läheinen ystävä. Presidenttinä Kekkonen mm. 1960-luvun lopulla myötävaikutti kannanotoillaan siihen, että ruotsin kieli tuli kaikille pakolliseksi peruskoulun oppiaineeksi. 

Väitöskirjaansa valmisteleva Kekkonen oleskeli talven 1931-1932 Saksan Heidelbergissä asuen yksityisperheessä. Voinee olettaa, että hän tuolloin sai hyvän valmiuden saksan kielen niin suulliseen kuin kirjalliseenkin käyttöön.   

Toisen maailmansodan jälkeen saksalla ei juurikaan ollut samanlaista käyttöä kuin aiemmin. Englantia aikamies Kekkonen joutui opiskelemaan alkeista lähtien. Hänen laajan elämäkertansa kirjoittanut Juhani Suomi tietää, että käydessään syksyllä 1961 valtiovierailulla Yhdysvalloissa Kekkonen yleensä ymmärsi isäntien puheet itse mutta puhui kuitenkin vain suomea ja antoi tulkin kääntää puheensa. Myöhemmin hän epäilemättä halusi laajentaa tämän kielen taitoaan. Esimerkiksi Kekkosen ajama kunnianhimoinen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssihanke (ETYK) edellytti tätä..

Venäjän kielen kouluopintojen laiminlyömistä Kekkonen epäilemättä katui myöhemmin. Muistelen jossakin lukeneeni, että hän saattoi joissakin yhteyksissä lukea paperista jonkun harjoittelemansa lyhyen venäjänkielisen puheen, mutta käytännössä hän neuvostojohtajien kanssa neuvotellessaan oli täysin riippuvainen tulkeista. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön useiden virkailijoiden kanssa keskustelu sujui suomeksikin. 

Vieraillessaan Neuvosto-Virossa maaliskuussa 1964 Kekkonen yllätti Tarton yliopistossa kuulijansa pitämällä puheensa viron kielellä, vaikka pyytelikin anteeksi sitä, että puhui sitä huonommin kuin suomea. Kaksi- ja kolmikymmenluvun heimoaktivistina Kekkosella oli varmastikin ollut paljon henkilökohtaisia suhteita virolaisiin ja voinee olettaa, että hän oli jossain määrin myös harrastanut kieltä. Oletan, että sodan jälkeen tämä harrastus oli pääosin unohtunut.      

 

Edellä oleva perustuu palvelumme aikaisempiin vastauksiin. Niihin voi tutustua hakusanalla 'Kekkonen'.       

Kommentit (0)

Vastauksesi