Ulkomaa kotimaassa

Ulkomaa kotimaassa

Nykysuomen sanakirja antaa yksikölliselle ulkomaa-sanalle toisenkin merkityksen kuin "ulkomaat" (foreign countries). Kirja viittaa historialliseen käyttöön, ilmeisesti vuosisatoja sitten. Voisitteko antaa kirjavinkkejä lisätiedosta kiinnostuneelle? Saa olla kummalla kotimaisella kielellä tahansa.

3 vastausta

Kysymyksessä tarkoitettaneen merkitystä 'ulkoalue', jota ainakin Jalmari Jaakkola oli käyttänyt jossakin tutkimuksessaan: "...huittislaisilla on ollut ikivanhoja ulkomaita (urfjell) nyk. Murron kylän...". Varhaishistorian tutkijana Jaakkola on ehkä tietoisesti käyttänyt sanaa sen väistyneessä ja unohtuneessa toisessa merkityksessä. Tosin hän ehkä myös on ko. kohdassa käsitellyt sen ajan tilannetta, jolloin valtioita ja valtionrajoja ei nykyisessä mielessä ole edes ollut.

Ainakaan Elias Lönnrotin suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1880) toinen merkitys ei tule kovin korostetusti esille, tuttu se kuitenkin näyttää olevan, mihin viittaavat sellaiset käännökset kuin "aflägsen mark, utmark, utjord".

Ensimmäinen kirjallinen maininta 'ulkomaista' löytyy Ljungo Tuomaanpojan (Ljungo Thomae) lainsuomennoksista (1602 ja 1609). Niissä sanaa on käytetty molemmissa merkityksissä. Koska nämä lainsuomennokset jäivät käsikirjoituksiksi, eivät ne ole juurikaan voineet vaikuttaa suomen kielen sanankäyttöön.

Christfrid Gananderin sanakirja Nytt Finskt Lexicon (1786-1787), joka niin ikään jäi painamatta, ei nähdäkseni sisällä kuin nykyisen merkityksen. Toiseen merkitykseen viitannevat sanat 'ulkomarkki' tai 'takamarkki'.

Tässä vielä - vaikka vähän asian vierestä:  satakunta vuotta sitten kielenhuolto oli huolestuneena pannut merkille, että 'ulommainen' ja 'ulkomainen' "näyttivät pykivän eräillä tahoilla sekaantumaan". Nimimerkki H. I. syytteli tästä erikoisesti Anni Collanin 'Laululeikkejä'-kirjaa, jossa puhuttiin "milloin ulomaisesta (s. o. ulommaisesta)  milloin - ja kai useammin - ulkomaisesta jalasta...". [Virittäjä 1916, s. 156]

 

Ulkuniemi, Martti
Ljungo Tuomaanpojan lainsuomennoksen sanasto : Martti Ulkuniemen postuumin käsikirjoituksen mukaan / toimittaneet Antero Niemikorpi...ym. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007

Lönnrot, Elias
Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Jälkimmäinen osa N - Ö. - 3. p. (näköispainos)

Ganander, Christfrid
Nytt Finskt Lexicon / alkuperäiskäsikirjoituksesta ja sen näköispainoksesta toimittanut Liisa Nuutinen. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997
["selväkielinen" laitos]

Ganander, Christfrid
Nytt Finskt Lexicon : hakemisto / toimittanut Liisa Nuutinen. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997

 

 

Kommentit (0)
29.10.201417:39
9624
6

Olisikohan turkulaisella historiantuntijalla lisää kirjallisuusvinkkejä ulkomaa-käsitteestä?  

Kommentit (0)
29.10.201419:48
12196
6

Varhaisen, Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen erinomaisen kirjavia maanomistusoloja on käsitellyt ilmeisesti perusteellisimmin professori (myöh. akateemikko) Eino Jutikkala Suomen agraarisen yhteiskuntahistorian perusteoksessa Suomen talonpojan historia (toinen, uudistettu painos, SKS 1958). Ainakin kirjan alkuosan luvussa "Jakokunta" tulevat käsittelyyn keskiajalta isonjaon toteuttamiseen asti Länsi-.Suomelle tyypilliset,useiden talojen muodostamat jako- eli lohkokunnat (samfällighet, skiftelag) sekä niiden ulkopuolelle jääneet erityiset ulkopalstat kuten ulkoveronmaat (utbysskatt), autiopyölit (ödesböle), Hämeen ulkotilukset (utjord) jne. Puheenalainen ulkomaa-käsite liittyynee juuri tämänkaltaisiin "epäsäännöllisiin" tilusomistuksiin. NS:n määritelmä viittaisi mielestäni siihen, että "ulkomaassa" olisi kyse jonkinlaisesta väljästä kattonimityksestä edellä mainituille spesifisemmille termeille.

Nenosen ja Teerijoen Historian suursanakirja (WSOY 1998) mainitsee termin ulkopalsta, tai ehkä oikeammin -niitty, (urfjäll) jonkin kylän rajojen sisään jääneenä toisen kylän tiluskappaleena. Tämäkin termi ehkä löytyisi tarkemmalla selaamisella Jutikkalalta.

Moderni Suomen maatalouden historia 1 - 3 (SKS 2003 - 2004) sen sijaan näyttää sivuuttavan tämänkaltaiset kylien tilusjakokysymykset ehkäpä siksi, että niitä oli varhemmassa agraarihistoriallisessa kirjallisuudessa (Jutikkalan lisäksi lukuisat paikallishistoriat kuten vaikkapa Aulis Ojan kirjoittamat jaksot esim. Maarian pitäjän ja Kaarinan pitäjän historiateosten alkuosissa) käsitelty tyhjentävästi ja jopa piinallisen yksityiskohtaisesti.

Kommentit (0)

Vastauksesi