Ulkohuussin oikeaoppinen tyhjennys

Ulkohuussin oikeaoppinen tyhjennys

Hei. Mihin ja miten perinteinen ulkohuussi tyhjennetään mökillä joka on a) saaressa b) mantereella.?

Vastaus

Käymäläseura Huussi ry:n sivuilta saa hyvää tietoa ulkohuusseista ja niiden hoidosta.

Suomen lain mukaan kuivakäymälän ja käymäläjätekompostin on oltava tiiviillä pohjalla, eikä käymälästä saa valua nestettä maahan. Käymälöiden ilmanvaihto on järjestettävä niin, ettei käymälästä aiheudu haittaa lähiympäristöön. Kaikissa käymälöissä pitää olla myös käsienpesumahdollisuus. Lain mukaan käsittelemätöntä käymäläjätettä ei saa haudata maahan! Suomessa tuli vuonna 2004 voimaan hajaasutuksen jätevesiasetus 542/2003. Se asettaa uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelylle. Kuivakäymälää käyttämällä jätevesien käsittely helpottuu huomattavasti.

Monilla kunnilla on kuivakäymälöitä koskevia ohjeita tai määräyksiä.
Niitä voi olla:
• rakennusjärjestyksessä
• jätehuoltomääräyksissä
• ympäristönsuojelumääräyksissä
• terveydensuojelumääräyksissä.
Niihin sisältyvät usein ohjeet, kuinka lähelle naapurin tonttia tai vesistöä ulkokuivakäymälän tai käymäläkompostin voi sijoittaa. Määräyksistä käy yleensä ilmi, vaatiiko kunta luvan hakemista kompostointiin. Joissakin kunnissa riittää ilmoitus ja osassa ei tarvita sitäkään. Lisäksi joissakin kunnissa kaavoitus asettaa ranta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelylle tiukat vaatimukset. Kunnan määräyksistä, rantakaavoista ja kuivakäymälään liittyvistä ohjeista voi kysyä kunnan ympäristöviranomaiselta, paikalliselta jätehuoltoyhtiöltä tai alueelliselta ympäristökeskukselta.

Kiinteässä ulosteessa on luonnostaan paljon ihmisen suolistosta peräisin olevia bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Suurin osa on harmittomia, mutta joukossa saattaa olla myös patogeeneja eli taudinaiheuttajia. Terveen ihmisen virtsa on kehosta poistuessaan normaalisti lähes steriiliä. Jos virtsassa on bakteereja se johtuu tulehduksesta tai siitä, että virtsa on sekoittunut kiinteään ulosteeseen. Virtsa on bakteereille epäsuotuisa elinympäristö, joten bakteerit kuolevat siinä varsin nopeasti. Taudinaiheuttajia käymäläjätteessä voi olla vain, jos käymälää käyttäneillä ihmisillä on ulosteen välityksellä leviäviä tauteja eikä kompostoitumisprosessi ole täysin toimiva. Hyvin toimivassa kompostissa mikrobien ankara kilpailu tuhoaa patogeeneja tehokkaasti. Koska oireetonkin taudinkantaja voi tartuttaa heikkokuntoisen läheisensä, kannattaa olla huolellinen.

Käymäläjätettä on hyvä kompostoida vuoden verran. Kädet pestään käymälässä käynnin jälkeen ja aina käymälän puhdistuksen tai sen huollon jälkeen!

Kuivakäymälästä tyhjennettävä käymäläjäte voi olla vain osittain kompostoitunutta, kuivattua tai jopa pakastettua. Silloin se täytyy jälkikompostoida. Näin jätteestä saadaan erinomaista maanparannusainetta. Kuivakäymäläjätteen kompostoinnissa voidaan noudattaa pääpiirteittäin yleisiä kompostointiohjeita. Jos käymäläjätteeseen ei ole sekoitettu kuiviketta käytön aikana, on se tehtävä kompostoitaessa. Yleensä käymäläjätteen jälkikompostointiin riittää yksi vuosi. Kompostointiaika alkaa, kun kompostiin ei enää lisätä tuoretta käymäläjätettä. Kuivattu ja pakastettu käymäläjäte vaatii sekoittamista ja aikaa, että kompostoituminen käynnistyy. Suomen olosuhteissa kompostoituminen tapahtuu kesällä. Mitä viileämpi sää, sitä hitaampaa kompostoituminen on. Suositus kompostoida käymäläjätettä vuoden ympäri varmistaa, että komposti ehtii ulkonakin valmistua. Tämän jälkeen käymäläjätettä voidaan käyttää turvallisesti ohjeiden mukaan. Käymäläjäte peitetään aina heti kuivikkeella! Jos käymäläjätettä levittää puutarha- tai lehtikompostiin, toimii puutarhajäte ja karike kuivikkeena. Puutarhakompostikin toimii paremmin, kun siihen lisätään typpipitoista virtsaa

Kommentit (0)

Vastauksesi