Ukrainan valuutta? Kannattaako (ja voiko) vaihtaa jo Suomessa? Mitä...

Ukrainan valuutta? Kannattaako (ja voiko) vaihtaa jo Suomessa? Mitä...

Ukrainan valuutta? Kannattaako (ja voiko) vaihtaa jo Suomessa? Mitä käteisvaluuttaa mukaan?

Ukrainan kieli verrattuna venäjään, suomalaisen näkökulmasta (ei englanniksi eikä venäjäksi selitettynä, eikä englantiin verrattuna)

Vastaus

Ukraina on itsenäisyytensä aikana (1991-) ehtinyt jo kerran vaihtaa valuuttansa. Nykyisin käytössä ovat hryvnja (гривня, kansainvälinen lyhenne UAH), joka jakautuu 100 kopeikkaan (копійка). Vähän epäselvää on, vaihdetaanko rahaa Suomessa. Ainakin Tavexin suomenkielinen sivu http://www.tavex.fi/kursid.php mainitsee sen. Joka tapauksessa kurssi on Ukrainassa edullisempi. Ukrainan keskuspankin valuuttasivu http://www.bank.gov.ua/kurs/engl/last_kurs1.htm. Muiden ukrainalaispankkien nettisivuja vertaamalla näyttää siltä, että ainakin euro, USA:n dollari ja Venäjän rupla ovat yleisesti tunnettuja valuuttoja.

Ukrainan kielen osalta kannattaa tutustua Wikipedian artikkeliin http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukrainan_kieli ja Eero Balkin sivuihin http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM.

Kirjallisuudesta mainittakoon
Nuorluoto, Juhani: Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet (2003)
Edelleen hyödyllinen on Valentin Kiparskyn artikkeli Otavan ison tietosakirjan 9. osassa.

Ukrainan kieli kuuluu itäslaavilaisten kielten ryhmään yhdessä venäjän ja valkovenäjän kanssa, tavallaan. se on muinaisvenäjän yksi perillinen. Eriytymisen arvellaan alkaneen 1200-luvun puolivälissä, jolloin myöh. venäläisalueet jäivät mongolivallan alle, ukrainalaisten ja valkovenäläisten esi-isät taas Liettuan suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin Puolan alaisuuteen. Puolan jakojen jälkeen (1700-luvun lopulta) ukrainalaiset elivät osin Venäjän osin Itävallan alaisuudessa.

Nämä historian vaiheet ovat vaikuttaneet itäslaavilaisten kielten eriytymiseen. Venäjällä ukrainan kielen kirjallinen käyttö oli suuresti rajoitettu, selitettiin että se oli venäjän murre (vähävenäjä). Itävallan alueella mahdollisuudet kirjakielen kehittämiselle olivat vapaammat. Venäjällä ukraina tunnustettiin omaksi kieleksi 1906 ja sille saatettiin alkaa kehittää omaa oikeakielisyys- ja oikeinkirjoitusnormia. Uudeksi tilanne muuttui itsenäistymisen myötä 1991.

Lienee jossain määrin poliittinenkin kysymys, tuetaanko nykyukrainan kielenkehittämistyössä venäjään yhdistäviä tai siitä erottavia tekijöitä.

Äänteellisesti kielillä on yhteisiä ja erottavia piirteitä. Esim. valuutan nimen venäläinen ääntäisi grivnja, ukrainalainen lähinnä hryvnja (y ei tässä ole suomen y, vaan e:n ja i:n välinen äänne). Molemmat kielet käyttävät kyrillisiä aakkosia, pääosa kirjaimista on yhteisiä, jotkut vain toisen kielen käytössä. Yleensä voi sanoa, että ukrainan oikeinkirjoitus kuvastaa paremmin ääntämistä. Tämä johtuu siitä, että venäjän painottomien tavujen vokaalit pitkälti menettävät laatunsa kun taas ukrainassa ne säilyvät sellaisenaan. Molemmissa kielissä paino on liikkuva, se voi liikkua tavulta toiselle sanoja taivutettaessa. Sanojen taivutuspäätteet ovat pitkälti samoja (monet yhteisiä myös muiden slaavilaisten kielten kanssa). Sanastossa on paljon yhteistä: sanat voivat olla samanlaisia, erilaisia joskin yhteinen alkuperä on tunnistettavissa ensisilmäykseltä tai täysin erilaisia (esim. ukrainalainen perinteinen oppisanasto on vahvasti puolalaisperäistä).

Ukrainan noin 53 miljoonasta asukkaasta noin 38 miljoonaa on ukrainankielisiä. Ukraina on ainoa virallinen kieli. Pintapuolisen kielentuntemisen perusteella on epäilemättä rohkeaa mennä arvioimaan, kuinka hyvin sukukieliä puhuvat ukrainalaiset ja venäläiset ymmärtävät toisiaan. Ottaen huomioon, että monilla alueilla asuu molempien puhujia ja että seka-avioliittojakin täytyy olla paljon, arvelisin että ainakin pienellä harjaantumisella he ymmärtävät toisiaan. Olosuhteet ovat epäilemättä myös olleet suopeat sille, että puhekieleksi on monelle muodostunut jonkinlainen sekakieli.

Kommentit (0)

Vastauksesi