Työväentalojen rakentaminen

Työväentalojen rakentaminen

Esim. Olli Korjus mainitsee kirjassaan kuusi kuolemaantuomittua, että 1900-luvun alussa oli työväenyhdistyksiä tuhannen verran (sivu 112). Ilmieseti talot rakennettin talkooilla, mutta miten saatiin tontti ja rakennustarvikkeet. Kuka ne rahoitti? Sen käsitän että kun talo oli valmis, siellä pidetyillä iltamilla saatiin kerättyä rahaa, mutta mistä alkupääoma. Olivatko jäsenmaksut niin isoja että riittivät kattaamaan isotkin kustannukset? Kun kuitenkin työväentalojen trakentajat olivat ymmärrykseni mukaan niitä sen ajan köyhimpiä

2 vastausta

Työväenyhdistyksen omien toimitilojen hankkiminen alkoi yleensä heti yhdistyksen perustamisen jälkeen. Joskus tilat vuokrattiin tai rakennus ostettiin valmiina, mutta usein ryhdyttiin rakentamaan omaa taloa.

Ensimmäiset työväentalot rakennettiin 1900-luvun vaihteessa ja työt toteutettiin useimmiten talkoilla. Tontin saanti oli usein vaikeaa. Rahanpuutteen lisäksi ongelmana saattoi olla se, että maanomistajat eivät olleet halukkaita myymään tontteja työväenyhdistyksille. Joskus tontti saatiin lahjoituksena. Yleensä talot sijaitsivat vuokratontilla kylän laitamalla.

Varojen kokoamiseksi järjestettiin mm. erilaisia iltamahuveja, juhlia, tansseja ja arpajaisia. Kassaan kertyi tuloja pääsylipuista, vaatehuoneesta, puffetista ja mahdollisesti erilaisista peleistä. Saatettiin hankkia myös lainavaroja jäseniltä. Jonkin verran saatiin lahjoituksia. Monet jäsenet olivat valmiita lahjoittamaan omia varojaan työväentalon rakentamiseksi, sillä työväentalon toiminta koettiin hyvin tärkeäksi. Usein talo rakennettiin vaiheittain, sen mukaan miten talkootyöllä ja toiminnalla hankittuja varoja oli käytettävissä. Rakennustyöläisten lisäksi talkoissa tarvittiin esimerkiksi muonittajia, siivoajia ja viihdyttäjiä, ja projektiin osallistui koko paikallinen työläisyhteisö.

Kommentit (0)
09.05.201809:25
12720
20

Rakennushistorian ja -arkeologian tutkija Knut Drake luonnehti aikoinaan asiaa seuraavasti Varsinais-Suomen työväentalojen osalta:

"[V]arsinainen rakentamisbuumi lähti liikkeelle vasta vuoden 1905 vallankumouksellisten tapahtumien jälkeen. Kymmenen vuoden sisällä Varsinais-Suomen alueelle pystytettiin noin 70 työväentaloa. Taustalla oli tietenkin poliittisen toiminnan vapautuminen ja siitä johtuva innostus. Pitää myös ottaa huomioon, että tonttimaa oli maaseudulla halpaa, hirsien kokoaminen helppoa ja puusta rakentaminen oli kaikkien ruumillista työtä tekevien veressä. Vakiintuneen talkooperinteen johdosta rakentamiskustannukset pysyivät kohtuullisina." 

Kysyjän mainitseman alkupääoman suhteen voi esittää vain arvailuja. Ensinnä mieleen johtuvat luonnollisesti työväenyhdistysten perimät jäsenmaksut. Juuri vuoden 1905 suurlakkoa lähinnä seuranneina vuosina tapahtui työväenyhdistysten jäsenmäärän räjähdysmäinen kasvu. Pienistäkin jäsenmaksupuroista lienee mahdollisten lainajärjestelyjen ohella karttunut suurten lukujen lakien mukaisesti riittäviä summia esim. tontin ostoon, koskapa työväenyhdistysten kasvu ja työväentalojen kiivas rakentamiskausi osuvat ajallisesti suunnilleen samoihin vuosiin.

Kommentit (0)

Vastauksesi