Turkulaisessa opettajamuistelokirjassa Kateederileijonat kerrotaan episodi...

Turkulaisessa opettajamuistelokirjassa Kateederileijonat kerrotaan episodi...

Turkulaisessa opettajamuistelokirjassa Kateederileijonat kerrotaan episodi talvelta 1944 - 1945: eräs Turun klassillisen lyseon tunnettu opettaja isänmaallisessa raivossaan tauluharpin liitutauluun pystyyn, kun näki tuntia pitäessään neuvostoliittolaisen sotilasosaston marssivan suljetussa muodostelmassa Linnankatua pitki satamasta keskikaupungille päin. Kysyisin, mitä tiedetään neuvostoliittolaisten laivasto-osastojen oleskelusta Turussa sanottuna talvena. Siitähän kai oli syyskuun 1944 välirauhansopimuksessakin jokin klausuuli.

Vastaus

Neuvostolaivaston läsnäolo Turussa talvella 1944-1945 perustui todellakin Moskovan välirauhansopimukseen.

Sopimuksen 3. pykälä
"Suomi sitoutuu asettamaan Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon vaatimuksesta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla olevat lentokentät kaikkine laitteineen sen käytettäväksi Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi siksi ajaksi, mikä on tarpeen ilmasotatoimia varten Virossa olevia saksalaisia sotajoukkoja ja Itämeren pohjoisosassa toimivia Saksan laivastovoimia vastaan"

Täsmällisimmin asiasta määrättiin pykälän liitteessä
"... Siihen saakka, kunnes sota Saksaa vastaan on lopetettu, on Liittoutuneiden sota- ja kauppalaivoilla oikeus käyttää Suomen aluevesiä, satamia, laitureita ja ankkuripaikkoja. Suomen hallitus antaa tarpeellista apua materiaaliteknillisessä huollossa."

Tähän yhteyteen kuuluu myös 17. pykälä
"Suomalaiset kauppa-alukset, lukuunottamatta niitä, jotka jo ovat Liittoutuneiden valvonnassa, on asetettava Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon valvontaan käytettäväksi Liittoutuneiden yleisten etujen mukaisesti."

Välirauhansopimuksen teksti (sanamuoto tarkistettu asetuskokoelmasta)
http://heninen.net/sopimus/1944_f.htm

Neuvostolaivastosta Suomen satamissa ja vesillä syksyllä 1944 ja keväällä löytyy tietoja ainakin seuraavista

Ekman, Per-Olof
Sukellusvenesotaa Itämerellä. - Merkustannus, 1986

Ekman, Per-Olof
Meririntama : merisotatapahtumat Itämeren pohjoisosassa 1941-1945. - WSOY, 1983

ja artikkelista

Manninen, Ohto
Suomen satamat neuvostosukellusveneiden tukikohtina
Sotilasaikakauslehti 4/2002
(ei ulottuvillani)

Turun yliopiston gradu

Saikko, Satu
Taisteleva satama : Turun satama ja sen liikenne Suomen huollon takaajana toisen maailmansodan aikana
(ei ulottuvillani)
Tekijä on kirjoittanut sota-aikaa käsittävän osion teokseen

Turun sataman historia / toim. Jussi T. Lappalainen. - Turun satama, 1999

lisäksi

Auvinen, Eero
Turku laivaston tukikohtana : Turun laivastoaseman 50-vuotisjulkaisu. - Turun kaupunki, 1989
(ei ulottuvillani)

Wihtol, Erik
Merivoimat valvontakomission kynsissä
Suomi valvonnassa 1944-1947, Sotahistoriallinen aikakauskirja 16, 1997. - Sotahistoriallinen seura, 1997

Ensituttavuutta neuvostoliittolaisiin sotilashenkilöihin turkulaiset saivat tehdä lokakuussa 1944, jolloin Liittoutuneiden valvontakomission paikallisosasto asettui asumaan hotelli Nationaliin (Rauhankatu 8).

Turtola, Martti
Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen
Suomi valvonnassa 1944-1947, Sotahistoriallinen aikakauskirja 16, 1997. - Sotahistoriallinen seura, 1997

Dahlström, Annika
Styrankeja vai kunnollisia virkamiehiä? : liittoutuneiden valvontakomission toiminta länsirannikon kaupungeissa 1944-1947
Sotilasaikakauslehti 9/1998

Neuvostoliittolaiset sukellusveneiden emäalukset Smolnyj ja Poljarnaja Zvezda saapuivat Turun satamaan marraskuussa 1944. Niihin tukeutuneiden sukellusveneiden toimista tiedetään ainakin seuraavaa:

Alkuaan Viron laivaston vuonna 1935 hankkima sukellusvene Lembit törmäsi 12.12.1944 Utön lähellä saksalaiseen sukellusveneeseen U-479:ään ja upotti sen. Näin ainakin olettavat Ekman (Meririntama, s. 301) ja Saikko (Turun sataman historia, s. 184). Itse asiassa tämä tapahtuma ei ole varma. Erikieliset Lembitua käsittelevät wikipedia-artikkelit

http://et.wikipedia.org/wiki/Lembit_(allveelaev)
http://en.wikipedia.org/wiki/EML_Lembit
http://hu.wikipedia.org/wiki/EML_Lembit
http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%B5%D0%BC%D0%B1%D0%B8%D1%82_(%D0%BF%D0%BE%D0%B4%D0%B2%D0%BE%D0%B4%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%BA%D0%B0)

eivät sitä edes mainitse.

Veneen kapteenia Aleksei Mihailovitš Matisajevitšia käsittelevä artikkeli

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B0%D1%82%D0%B8%D1%8F%D1%81%D0%B5%...

pitää yhteenajoa mahdollisena mutta ei varmana.

Viron merimuseon sivu ei myöskään mainitse Utön tapahtumaa.

Virallisesti U-479 katsotaan kai kadonneeksi jälkeen 15.11.1944.

Turku liittyy kaikkien aikojen suurimpaan laivastokatastrofiin, saksalaisen Wilhelm Gustloff -laivan torpedointiin 30.1.1945. Aihetta käsittelee mm. Günter Grass kirjassaan 'Ravunkäyntiä' (saksalainen alkuteos Im Krebsgang ilmestyi helmikuussa 2002). Grassin (ja Ekmanin) mukaan tämän laivan, jonka kyydissä oli noin 10000 henkeä, upottanut neuvostoliittolainen sukellusvene S 13 oli lähtenyt matkalleen Turusta. Professori Ohto Manninen on kuitenkin selvittänyt, että S 13 oli lähtenyt itse asiassa Hangosta, mutta palasi kyllä Turkuun 15.2. Viittä päivää aikaisemmin se oli myös torpedoinut saksalaisalus General von Steubenin, jonka kyydissä oli yli 3000 henkeä. Turussa emälaiva Smolnyi huolti S 13:a. Sieltä S 13 lähti uudelleen 20.4. Gotlannin eteläpuolelle ja palasi 23.5. sodan jo päätyttyä Turkuun. Sukellusveneen kapteeni Aleksandr Marinesko (1913-1963) ei saanut helmikuussa 1945 odottamaansa sankarin vastaanottoa. Hän oli yleensäkin juopon ja huonokurisen upseerin maineessa ja hänet erotettiin pian kokonaan laivastosta. Luultavasti upotuksia ei neuvostolaivastossa muutenkaan pidetty alkuaan yksiselitteisesti kunniakkaina, olihan valtaosa niiden yli 10000 uhrista siviilipakolaisia, joukossa paljon naisia ja lapsia. Vasta vuonna 1990 Marinesko sai postuumisti sankarin arvonimen.

Assmann, Dietrich
Inferno Itämerellä
Kanava 4-5/2002
(tämän artikkelin yhteydessä ym. Mannisen täsmennys)

Assmann, Dietrich
Laivapakolaiset länteen
Kanava 3/2005

Rasch, Ebbe
Historian pahin laivaturma : Itämeren Titanic
Tieteen kuvalehti 6/2003

Vähä-Koskela, Jouko
Itämeren merisusi ryyppäsi Turussa ja lähti tuhoamaan pakolaislaivoja
Turun Sanomat 8.5.2005
(ei ulottuvillani)

Riutta, Kari
Maailman suurimmat aluskatastrofit Itämerellä : mitkä ihmeen Wilhelm Gustloff ja Steuben
Voima ja käyttö 3/2005
(ei ulottuvillani)

S 13 upottamista laivoista löytyy paljon aineistoa googlaamalla.

Sodan loputtua neuvostolaivaston osasto lähti Turusta. Eräänlainen jälkinäytös oli kuitenkin se, että panssarilaiva Väinämöinen, joka sotakorvausjärjestelyjen osana siirtyi Neuvostoliitolle, oli Pansion telakalla kunnostettavana aina vuoteen 1947. Sopimuksen mukaan se oli luovutettava täydessä taistelukunnossa, ja neuvostoliittolaiset meriupseerit seurasivat kunnostusta ja osallistuivat kunnostustyön aikaisiin koepurjehduksiin.

Kommentit (0)

Vastauksesi