Tunnettuun maalaukseensa "Kaarle-herttua soimaa Klaus Flemingin ruumista"...

Tunnettuun maalaukseensa "Kaarle-herttua soimaa Klaus Flemingin ruumista"...

Tunnettuun maalaukseensa "Kaarle-herttua soimaa Klaus Flemingin ruumista" Albert Edelfelt on kuvannut arkun ääreen kaksi naista. Toinen on Flemingin leski Ebba Stenbock. Mutta kuka on toinen, nuorempi, nainen?

2 vastausta

Varmaa tietoa en ole löytänyt, mutta kysymyksessä lienee joku Flemingin tyttäristä. Vuonna 1573 avioliiton solmineilla Klaus Eerikinpoika Flemingillä ja Ebba Stenbockilla oli kolme tytärtä:

Katarina, kuoli 1649, avioliitossa Erik Bielken kanssa

Hebbla, kuoli 1639, avioliitossa Peder Gustafinpoika Benérin kanssa

ja

Margareta, kuoli 1599.

Syntymävuodet näyttävät olevan tuntemattomia.

Fleming-suvun naisia tutkinut Anu Lahtinen mainitsee, että tyttäret olivat äitinsä kanssa Turun linnassa vuoden 1597 piirityksen aikana ja seurasivat tätä vankeuteen Tukholmaan, jossa Margareta myös kuoli.

Lahtinen, Anu
Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset : naiset toimijoina Flemingin sukupiirissä 1470-1620. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007.

Edelfelt lienee teosta suunnitellessaan itse kuitenkin enemmänkin ajatellut, että nuorempi nainen olisi ollut Ebba-rouvan seuraneiti. Tähän viittaavat ainakin hänen pohdiskelunsa kirjeessä äidille Pariisista 14.12.1877. Taiteilijalla ei varmaankaan ollut vieraalla maalla edes tietoa Flemingin lapsista ja näiden mahdollisista liikkeistä v. 1597.

Edelfelt, Albert
Drottning Blanca och hertig Carl samt några andra tavlor. - Schildts, 1917. - (Ur Albert Edelfelts brev)

Edelfeltin maalauksen taustoja ovat esitelleet edellisen lisäksi

Swalenius, Henrik
Hertig Karl skymfar Klas Flemings lik av Albert Edelfelt
(teoksessa: Aboa 1981, Turun maakuntamuseo, vuosikirja 45)

ja

Lönnqvist, Bo
Miten syntyy historiallinen perinne?
(Teoksessa: Toivon historia. Toivo Nygårdille omistettu juhlakirja. -Jyväskylän yliopisto, 2003).

Valitettavasti ne eivät ole ulottuvillani, mutta voisivat antaa täsmällisen vastauksen.

Kommentit (0)
01.08.201916:35
15449
3

Edelfeltin tunnetussa historiamaalauksessa Ebba Stenbockin taakse sijoitettu nuori naishenkilö esittää Klaus Flemingin kuoleman jälkeen Suomen käskynhaltijaksi tulleen Arvid Stålarmin tytärtä Sigrid Stålarmia:

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=A%20III%202028:320

Tämä ilmenee muistakin kirjallisista lähteistä, mm. kirjaston vastauksessa viitatusta Henrik Swanljungin [sic!] artikkelista Turun maakuntamuseon vuosikirjassa Aboa 45/1881.

(Sen sijaan esim. 1980-luvulla ilmestyneen Weilin+Göösin 8-osaisen Suomen historia -sarjan maininta, että naishahmo kuvaisi Ebba Stenbockin tytärtä, on ilmeisen virheellinen.)

Näyttää kuitenkin siltä, että Sigrid Stålarm olisi fiktiivinen eikä todella elänyt historiallinen henkilö. Ainakaan pikaisesti silmäiltynä hakuteoksista tai internetistä ei tällaista historiallista henkilöä löydy. Esim. Suomen kansallisbiografia tai Svenskt biografiskt lexikon eivät mainitse mitään Arvid Stålarmin mahdollisista lapsista.

Sen sijaan J. J. Wecksellin näytelmässä Daniel Hjort (1862), jonka miljöönä on Kaarle-herttualle antautunut Turun linna 1599 (oikeammin: 1597), kukistuneen käskynhaltija Stålarmin tytär Sigrid esiintyy näytelmän nimihenkilön Daniel Hjortin rakkauden tavoittamattomana kohteena.

Kaikkiaan Edelfeltin maalaus siis tuntuisi kuvittavan pikemminkin Wecksellin näytelmää ja Topeliuksen Maamme kirjassa kuvattua "herjaamista" kuin todella tapahtunutta historiaa.

 

 

Kommentit (0)

Vastauksesi