Tunnetaanko marjojen levinneisyysalueet?

Tunnetaanko marjojen levinneisyysalueet?

Tunnetaanko marjojen levinneisyysalueet? Missä kaikkialla maailmassa kasvaa ahomansikoita,mustikoita,vadelmia,puolukoita ja lakkoja?

Vastaus

Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma (Helsinki 1981) kertoo seuraavaa:

Mansikka (Fragaria) on suku, joka on levinnyt varsin laajalle koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Paikoitellen sitä tavataan vieläpä napapiirin pohjoispuolellakin. Eteläisellä pallonpuoliskolla suku on edustettuna huomattavasti harvinaisempana.
Laajin levinneisyys on Suomessa ahomansikan nimellä tunnetulla F. vescalla. Se on monimuotoinen, sirkumpolaarinen laji. Ahomansikka kasvaa paitsi Euroopassa ja Aasian pohjois- ja keskiosissa, myös Pohjois-Amerikassa, jonne se lienee levinnyt ihmisen mukana. Uudistulokkaana sitä tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa, Pohjois- ja Etelä-Afrikassa sekä vieläpä Madagaskarissa, Jaavalla, Japanissa, Uudessa-Kaledoniassa, Havaijilla, Uudessa-Seelannissa ja Tasmaniassa.

Mustikan (Vaccinium myrtillus) yleislevinneisyys on sirkumpolaarinen eli laji esiintyy pohjoisnapaa ympäröivillä alueilla, etupäässä pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä. Euroopassa sitä kasvaa aivan eteläisimpiä alueita lukuun ottamatta kaikkialla. Siperiassa mustikan esiintyminen päättyy Baikaljärven tienoille. Pohjois-Amerikassa mustikka, joka lienee alalaji V. myrtillus subsp. oreophilum, kasvaa Atlantilta Tyynenmeren rannikolle ulottuvalla kapealla vyöhykkeellä.

Vadelma (Rubus idaeus) on yleinen koko pohjoisen havumetsävyöhykkeen alueella ulottaen kasvunsa paikoin, etenkin vuoristoseuduilla, etelämmäksikin. Euraasiassa kasvavaa lajin muunnosta, var. idaeus vastaa Amerikassa var. strigosus, jota eräät tutkijat pitävät omana lajinaan.

Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) yleislevinneisyys on sirkumpolaarinen eli laji esiintyy pohjoisnapaa ympäröivillä alueilla, etupäässä pohjoisessa havumetsävyöhykkeessä. Euroopassa sitä kasvaa aivan eteläisimpiä alueita lukuun ottamatta kaikkialla (vrt. mustikka). Puolukasta tunnetaan kaksi alalajia, subsp. vitis-idaea ja subsp. minus. Nimirotu kasvaa yleisenä Euraasiassa, kun taas subsp. minus, joka on matalakasvuinen ja jolla useimmiten on vain yksittäisiä kukkia, kasvaa Pohjois-Amerikassa ja pohjoisimmassa Euraasiassa.

Hilla eli lakka (Rubus chamaemorus) on sirkumpolaarinen kasvi, eli se kasvaa Pohjoisnapaa ympäröivilla alueilla. Euroopassa hillan levinneisyysalueen eteläraja on Pohjois-Saksassa, Aasiassa se yltää hieman etelämmäksi ja Amerikassa koko Alaskan ja Kanadan alueille.

Näihin kirjan antamiin tietoihin lisäisin vielä sen yleismaininnan, että marjakasvien sadontuotanto saattaa suurestikin vaihdella itse kasvien levienneisyysalueen eri osissa eivätkä ne kaikilla kasvualueillaan välttämättä tuota satoa lainkaan. Tyypillinen esimerkki tästä on mesimarja (Rubus arcticus), joka Suomessa tosin kasvaa kautta maan, mutta tuottaa marjoja lähinnä vain maan keskiosissa, leveähköllä vyöhykkeellä Kokkola-Joensuu-linjan molemmin puolin.

Kommentit (0)

Vastauksesi