Tuli mieleen noista väitöskirjoista ja niiden painoarvosta verrattuna...

Tuli mieleen noista väitöskirjoista ja niiden painoarvosta verrattuna...

Hei!

Tuli mieleen noista väitöskirjoista ja niiden painoarvosta verrattuna yksittäisen henkilön kokemukseen/ näkemykseen (kyse on siis vaikkapa tekniikan alan väitöskirjoista 5-10 sivua lähteitä):

Kuinka monesta asiantuntijuusvuodesta yhden väitöskirjan "mielipide/lopputulos/-tulema" muodostuu keskimäärin?
(eli väitöskirjan tekijän osaaminen ja sen hyödyntämien lähteiden osaaminen jne... vuosina tai muina suureina)

(eli haluaisin verrata väitöskirjassa painettua tekstiä yksittäisen henkilön mielipiteeseen, eli montako kertaa asiantuntevampi väitöskirja on verrattuna yksittäiseen pulliaiseen)

Vastaus

Hei,

käsitteeseen "asiantuntijuusvuosi" en ole koskaan missään törmännyt.

Sen kaltaisissa suureissa tieteellisen tiedon painoarvoa ei mitatakaan, vaan tiedon laadussa.

Ensinnäkin tieteellinen tieto on luonteeltaan rationaalista. Tämä tarkoittaa sitä, että esitettyjen väitteiden pitää olla ainakin periaatteessa testattavissa.

Lisäksi tieteellinen tieto on systemaattista. Se on rationaalisesti jäsenneltyä ja on loogisessa suhteessa tieteelliseen maailmankuvaan ja tieteen kokonaisuuteen.

Kaikki tieteellinen tieto on luonteeltaan sellaista, että kuka tahansa voi saada sitä haltuunsa ja kritisoida sitä. Tieteellinen tieto on itseään korjaavaa. Kaikki teoriat ja oletukset asetetaan jatkuvasti alttiiksi kriittiselle arvioinnille. Tästä seuraa tietoa kasvattava ja tarkentava kehä, jossa toimivin selitys voittaa.

Tieteellinen tieto perustellaan tutkimuksella. Se pyrkii objektiivisuuteen, totuudenmukaisuuteen ja yleistettävyyteen. Lisäksi tieteellisen tiedon aivan oleellinen ominaisuus on se, että tiedeyhteisö arvioi ja punnitsee uutta tietoa julkisesti.

Lähde:

http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/01a_lisatieto1.htm

Kommentit (0)

Vastauksesi