Tuleeko ns "juoppoputkassa" nukkumisesta/päänsä selvittelystä mitään merkintöjä...

Tuleeko ns "juoppoputkassa" nukkumisesta/päänsä selvittelystä mitään merkintöjä...

Tuleeko ns "juoppoputkassa" nukkumisesta/päänsä selvittelystä mitään merkintöjä esim rikos- tai muihin rekistereihin ja vaikuttaako se johonkin, esim kouluun/työhönhakuun tai johonkin vastuullisiin tehtäviin pääsemiseen? Ja jos tulee merkintöjä ja vaikuttaa, niin miksi? Poliisit -ohjelmassa ainakin yksi partio vei yhden vastaavan alkoholisankarin kotiinsa nukkumaan ja ko. poliisit taisivat sanoa, että on partion päätettävissä viekö humalikon kotiinsa vai putkaan. Jos putkassa nukkumisesta tulee merkintä, niin eikö se ole tällöin lievästi syrjivää ja epätasa-arvoista? Onko valintaperusteet tälläisissä tapauksissa vähän niinku pärstäkertoimen mukaan vai miten?

T. Nim: Ei kokemusta asiasta, vielä.

Vastaus

Anteeksi vastauksen viivästyminen sairastumisen vuoksi.

Poliiisista kerrottiin kysymykseenne liittyen seuraavaa:

Poliisi voi ottaa henkilön kiinni rikosperusteisten kiinniottojen lisäksi poliisilain perusteella. Jos kyse on päihtyneestä henkilöstä, kiinnioton peruste on poliisilain 11 §:ssä. Sen mukaan poliisilla on oikeus ottaa
kiinni henkilö hänen suojaamisekseen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vakavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene pitämään huolta itsestään eikä vaaraa voida muuten poistaa
tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin. Päihtynyt voidaan ottaa säilöön, jos hänen pitämisensä säilössä on hänen
päihtymysasteensa ja terveydentilansa sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen huomioon ottaen tarpeen. Säilöönottamisesta poliisin säilytystilaan päättää poliisimies. Poliisi voi tuolloin harkita tarvittavat
toimenpiteet, joista myös yksi voi olla päihtyneen toimittaminen kotiinsa, mikäli voidaan varmistua, että se voidaan tehdä ilman, että asianomaisen henkilön turvallisuus siitä vaarantuu. Mikäli edellä kuvattu vaihtoehto ei syystä tai toisesta ole käytettävissä, jää keinoksi asianomaisen henkilön saattaminen poliisin tiloihin selviämään.
Jos kiinni otettu on alle 18-vuotias, hänet on lain mukaan viipymättä luovutettava huoltajalle tai, jollei se ole mahdollista, lastensuojeluviranomaiselle.
Kiinni otetuista kirjataan ilmoitus poliisin asianomaiseen rekisteriin.

On selvää, että poliisin putkaan joutuminen voi olla hyvin sattumanvaraista ottaen huomioon olosuhteet maamme eri osissa. Näin ei tasa-arvo tässäkään suhteessa toteudu. Taajamissa turvallisuusriski yleisillä paikoilla voi olla
suurempi kuin vastaavasti alkoholia nauttineella tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Taajamissa voi myös poliisin toimintakin olla suoraviivaisempaa,koska poliisilla ei aina ole tietoa olosuhteista kyseisen henkilön kotona ja
siitä, onko kotiin vieminen aina se paras vaihtoehto. Agressiivisesti käyttäytyvän kohdalla yleensä ainoaksi vaihtoehdoksi jää poliisin putka.Käytännössä päihtyneen putkaan viemisellä pyritään suojaamaan asianomaista
henkilöä suuremmilta vaikeuksilta, ei lisäämään niitä.
Poliisi tekee joissakin tapauksissa henkilöistä turvallisuusselvityksiä. Niitä voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen
otettavasta taikka virkaa tai tehtävää hoitavasta henkilöstä.
Turvallisuusselvityksistä annetun lain tarkoituksena on selvityksen kohteena olevan henkilön yksityiselämän suoja ja henkilötietojen suoja huomioon ottaen turvallisuusselvitysmenettelyä käyttämällä parantaa mahdollisuuksia ennakolta estää rikokset, jotka vakavasti vahingoittaisivat Suomen sisäistä tai ulkoista
turvallisuutta, maanpuolustusta tai poikkeusoloihin varautumista; Suomen suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön; julkista taloutta;
yksityisen huomattavan arvokasta liike- tai ammattisalaisuutta tai muuta tähän
rinnastettavaa erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua; taikka edellä tarkoitettujen etujen suojaamisen kannalta erittäin merkittävää
tietoturvallisuutta.
Turvallisuusselvitykset perustuvat käytettävissä oleviin rekisteritietoihin tai muihin poliisin tiedossa oleviin seikkoihin, mitkä liittyvät selvityksen kohteena olevaan asiaan sekä tehtävään, mihin selvitystä haetaan.
Turvallisuusselvityksiä tehtäessä ei kenenkään yksityiselämän suojaan saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä.

Hakemisesta perusmuotoisen turvallisuusselvityksen tekemiseen on säädetty siten,että sitä voivat hakea mm.valtion viranomainen; eduskunnan kansliatoimikunta;
valtion liikelaitos; kunta ja kuntayhtymä; sekä Suomessa toimiva yksityinen yhteisö ja säätiö.
Turvallisuusselvityksen tekeminen edellyttää, että selvityksen kohteena oleva henkilö on antanut siihen etukäteen kirjallisen suostumuksensa. Hakija tekee
lopullisen ratkaisun henkilön sopivuudesta tehtävään.
Työnhakutilanteessa usein kysellään asianomaisen henkilön suhdetta alkoholiin ja mahdollisia putkakäyntejä. Se tieto, mitä on poliisin rekistereissä, on yleensä salassa pidettävää tietoa, eikä siitä anneta tietoja kuin asianomaisen suostumuksella (kuten edellä turvallisuusselvityksissä) tai ainoastaan hänelle
itselleen henkilökohtaisesti esim. tarkastusoikeutta käytettäessä. Jokaisella on oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on poliisin rekistereissä.
Tätä tarkastusoikeutta voidaan käyttää ainoastaan henkilökohtaisesti poliisiasemalla. Poliisi antaa tarvittaessa todistuksen niistä tiedoista, joita
tarkastettavissa rekeistereissä kyseisestä henkilöstä on.

Kommentit (0)

Vastauksesi