Tuleeko lama?

3 vastausta

Laman tai taloudellisen taantuman (engl. recession) tulosta on esitetty keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Yhdysvaltain johtava ekonomisti Alan Greenspan esitti viime vuonna lausunnon, jonka mukaan 40 prosentin todennäköisyydellä Yhdysvaltojen talous kokee laskusuhdanteen mutta yhtä todennäköistä on, että maa ei ajaudu lamaan. Koska hyvin toimivat rahoitusmarkkinat ja kestävä talouskehitys ovat sidoksissa toisiinsa, riskejä on tarkasteltava niin maailmantalouden ja eri kansantalouksien kuin myös rahoitusmarkkinoiden tasolla.

Tässä yhteydessä syy- ja seurausssuhteiden globaali tarkastelu on relevanttia, koska nykymaailmassa ei voida välttyä maailmanlaajuisilta vaikutuksilta ja riskeiltä. Yhtä lailla kuin pääomat tai informaatio liikkuvat maailmanlaajuisilla markkinoilla lähes reaaliaikaisesti paikasta toiseen, myös erilaiset häiriöt välittyvät nopeasti maiden välillä. Eroja löytyy sen sijaan eri maiden kyvyssä sopeutua kansainvälisiin muutoksiin.

Maailmatanlouden näkymät ovat kuitenkin yhä myönteiset. Aasiassa ja useissa kehittyvissä kansantalouksissa on edelleen voimakasta talouskasvua ja myös näkymät lähivuosille ovat hyvät vaikka Yhdysvalloissa tapahtuikin talouskasvun hidastumista viime vuonna. Euroopassa taloudellinen kasvu on tasaantumassa, vaikka ainakin tänä vuonna maailmantalous vetää sitä vielä voimakkaasti mukanaan. Suomessa kuluvan vuoden BKT-kasvuluvut ovat ennakoituakin parempia, joidenkin ennusteiden mukaan yli 4 prosenttia. BKT:n ennustetaan kuitenkin tänä vuonna hidastuvan noin 3 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna noin 2,5 prosenttiin.

Nykyisen talouskasvun ovat mahdollistaneet kansantalouksien uusi rahoitustilanne ja ennennäkemättömän suuret kansainväliset kauppavirrat. Globaalin kansantalouden erityispiirteisiin kohdistuu kuitenkin uhkakuvia, jotka voivat myös taittaa maailmantalouden kasvun. Näitä ovat suuret vaihtotaseyli- ja alijäämät, jotka voivat osoittautua kestämättömiksi, jos ne purkautuvat äkillisesti. Laajenevan maailmankaupan aiheuttamat sopeutumispaineet voivat käynnistää kauppasodan ja protektionismin. Lisäksi on huomioitava riski kansainvälisestä hintaryöpsähdyksestä ja
rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vaikutus talouksien vakaudelle ja kasvulle.

Maailmantaloudessa kansantalouksien rahoitus on aivan uudessa tilanteessa. Aiemmin köyhinä tai kehitysmaina pidetyt maat rahoittavat vauraita kansantalouksia. Kiina, Aasian monet muut maat sekä Venäjä ja muut öljyntuottajamaat rahoittavat lähinnä Yhdysvaltoja. Rahoitusylijäämät ovat peräisin kovasta vientivetoisesta talouskasvusta ja myös nopeasti kohonneista öljytuloista. Ne ohjautuvat teollistuneiden maiden rahoitusmarkkinoille sijoituksina, minkä vuoksi niiden ei ole ollut vaikeaa rahoittaa suuriakaan vaihtotasealijäämiä. Tämän seurauksena maailmantalouden rahoitustasapaino on tänään herkempi sekä korko- ja valuuttakurssimuutoksille että öljyn hinnalle kuin koskaan.

Maailmantalouden voikin ajaa kriisiin näiden rahoitusyli-ja alijäämien hallitsematon tai äkillinen purkautuminen. Erityisen ongelmallinen tilanne voisi syntyä ensin Yhdysvalloissa, jossa kulutuskysyntä vähenisi ja säästämisaste nousisi. Kehitys heijastuisi maailmantalouteen erityisesti heikentyvän dollarin vuoksi, joka analyytikkojen mielestä on luonnollinen osa vaihtotaseen pakkosopeutumista.

Maailmankaupan kasvu on yllättänyt ennustajat jo useana vuonna peräkkäin. Syynä on kehittyvien talouksien voimakas investointitahti. Teollistuneille maille tämä tarkoittaa vahvaa vientikysyntää ja näkyy erityisesti pääomahyödykkeiden maailmankaupassa. Suomessa erityisesti metallien jalostus- ja kone- ja metallituoteteollisuus ovat olleet voimakkaassa vedossa.

Kovassa globaalissa kilpailussa piilee protektionismin vaara. Tuotantoa siirtyy paikkoihin, joiden kilpailuetuna ovat runsas työvoima, suuret raaka-ainevarannot tai isot markkinat. Kehittyneillä talouksilla on houkutus suojata omaa teollista tuotantoaan ja kilpailuasemaansa protektionismilla. Kilpailu estyy, jonka johdosta tuottavuuden kasvu tyrehtyy. Kilpailun hintakehitystä hillitsevä vaikutus poistuu. Vakavin vaara on suistuminen maailmanlaajuiseen lamaan. Eniten tästä kärsisivät pitkälle erikoistuneet ja voimakkaasti kasvavista markkinoista riippuvaiset taloudet kuten Suomi.

Työllisyys ei kasva maailmantaloudessa yhtä nopeasti kuin viime vuosikymmeninä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana työvoiman määrä on kaksinkertaistunut koko maailmassa. Tähän on vaikuttanut erityisesti Kiinan ja Intian muuttunut rooli, mutta myös entisten itäblokin maiden tulo markkinatalousmaiksi. Palkkataso nousee näissä maissa työmarkkinoille tulevan väestön kasvun hidastuessa ja toisaalta myös koulutustason noustessa.
Kestävä talouskasvu edellyttää toimivia rahoitusmarkkinoita, jotka myös puskuroivat talouden häiriöitä. Kuitenkin kehittyneillä rahoitusmarkkinoilla voi tulla ylilyöntejä, jotka voivat heikentää talouskehitystä.

Maailmantalouden kehityksen uutena riskinä ovat nopeudellaan ja vakavuudellaan rahoitusmarkkinat loppukesästä yllättänyt likviditeettikriisi, joka on aiheuttanut yrityslainojen ehtojen kiristymistä ja korkomarginaalien lieventymistä. Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodostuu, jos rahoitusmarkkinoilla epävarmuus pitkittyy tai syvenee uudelleen.

Ekonomistit ovat kuitenkin taipuvaisia uskomaan, että maailmantalous kasvaa edelleen voimakkaasti. Lamaa ei pidetä kovin todennäköisenä, mutta toisaalta sen mahdollisuutta ei suljeta kokonaan poiskaan.

Tuleva talouskehitys on ilmeisesti mutkallisempi kuin viime aikojen vakaa ja vahva kasvu. Useat talouskasvun uhkatekijät ovat olemassa ja pikemminkin vahvistuneet, kuten kansainvälisen hintaryöpsähdyksen vaara. Uutena uhkana on rahoitusmarkkinoiden toiminnan pitkäaikaisempi häiriintyminen, yllätysmomentteja unohtamatta.

Kasvu tulee varmasti hidastumaan, mutta on vaikea ennakoida kuinka paljon. Eri maiden kompetenssi vastaanottaa taloudessa tapahtuvia muutoksia on erilainen. Lähitulevaisuuden talouskehityksessä ja rahoitusmarkkinoilla on varauduttava suuriin heilahteluihin. Taloudellisen kasvun kannalta menestyminen globaalissa taloudessa ja kilpailukyvystä ja joustavuudesta huolehtiminen on elintärkeää. Vaikka Suomella meneekin toistaiseksi hyvin, inflaatio on kiihtynyt ja asuntojen hinnat ja pörssikurssit ovat nousseet pilviin. Ekonomistit ovat sitä mieltä, että Suomessa on liian vähän huomioitu niitä riskejä, joita maailmantaloudessa piilee ja jotka jo nyt ovat realisoitumassa. Synkimpien ennusteiden mukaan sekä Suomen- että maailmantaloudessa voidaan nähdä enimmäkseen negatiivisia riskitekijöitä. Toisaalta ennusteet ovat riemukkaita. Pörssi on vahvassa vedossa ja esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa Suomen kasvuksi ensi vuodelle 3,3 prosenttia. Todennäköisesti tulee käymään niin, että ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä 1990-luvun kaltaista syvää taantumaa, mutta kasvu voi kokonaisuudessaan jäädä alle kaikkein optimisimpien ennusteiden.

Uusinta tietoa talouanalyyseista saat Kauppalehti Optiosta ja Talouselämästä.

Katso seuraavat internet-linkit:

http://www.etla.fi/

http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/

http://www.kauppalehti.fi/5/i/mainos/etusivu.jsp

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1241805

http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/puheet/2007/ph...

Kommentit (0)
14.02.201719:01
13248
52

Lama tuli Suomeen esimerkiksi 8. syyskuuta 1992, jolloin markka päästettiin kellumaan eli devalvoitumaan, vastoin elinkeinoministeri Iiro Viinasen nimenomaista lupausta. Noh, hänen oli valehdeltava virkansa puolesta, muutoin seuraukset olisivat saattaneet olla pahemmat, ainakin jonkun mielestä. Poliitikot(kin) olivat siis viisaampia ennen, kun nykyinen hallitus ei tajunnut, että jos aikoo lopettaa autoveron tms, sitä ei voi sanallakaan mainostaa etukäteen vaan on valehdeltava, että eipä me tässä mitään puuhata. Jos joskus kadehditte poliitikkoja, miettikää tuota.

Kommentit (0)
13.02.201719:22
12673
22

Maailmantalous ajautui lamaan vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Kokonaistuotanto ja maailmankauppa supistuivat elokuusta 2008 alkaen. Talouslaman vaikutukset ulottuivat myös Suomeen, joka on riippuvainen viennistä. Suomen vienti supistui 20 prosenttia vuonna 2009 ja bruttokansantuote aleni kahdeksan prosenttia samana vuonna. Taloustilanne alkoi parantua euroalueella vuodenvaihteesta 2009 - 2010 alkaen. Tilanne oli parantunut erityisesti Saksassa, missä vientiteollisuus lisäsi tuotantoaan.

 

Mitä Missä Milloin 2010. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2009, sivut 230 - 237.

Mitä Missä Milloin 2011. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2010, sivut 227 - 233.

Kommentit (0)

Vastauksesi