Tukholmassa eli 1720-luvulla eräs svickelsmed. Minkälainen seppä oli kyseessä? Mitä hän valmisti?

Tukholmassa eli 1720-luvulla eräs svickelsmed. Minkälainen seppä oli kyseessä? Mitä hän valmisti?

3 vastausta
15.05.201914:10
18452
33

Tukholman kaupunginarkisto esittelee sivuillaan kaupungin kaikki historialliset käsityöläisammattikunnat. Sepänammatti (smedsämbetet) määritellään vapaasti suomentaen seuraavasti:

Nimitys "seppä" käsittää vanhastaan ne ammattiryhmät, joiden tehtäviin kuului takomalla  jalostaa ja muokata metalleja. Alakohtaiset ammattinimikkeet  saivat nimensä sen ammatillisen erikoistumistaidon mukaan, joka sepäntyön eri ammattilaisilla oli käytössään.

("Beteckningen ”smed” omfattar sedan länge de yrkeskategorier som hade till uppgift att genom smide förädla och bearbeta metaller. Yrkesbenämningarna fick namn efter den specialisering som utfördes inom smideshantverket.")

Sepäntointa harjoittavien käsityöläisten yhteisenä nimittäjänä siis oli työn materiaali: metalli. Näin ollen tuntuu mielestäni hyvin epätodennäköiseltä, että  mystisessä svickelsmed-ammatissa olisi ollut kyse erilaisten rakennustaiteellisten kiilojen ja spandrillien valmistamisesta - niitähän kaiketi sentään useimmiten valmistettiin aivan muista materiaaleista.

Svenska Akademiens ordbok tuntee vuodelta 1705 peräisin olevan maininnan swickelbårar. Cannelinin Ruotsalais-suomalainen sanakirja (4. p., 1930) puolestaan tuntee sanan svickborr merkityksessä 'kaira, näveri'. Oma tulkintani siis olisi, että  Tukholmassa 1725 toiminut svickelsmed olisi ollut jonkinlainen poraseppä tai porantekijä - tarkempi erikoistumisala on  tässä pakko jättää määrittämättä. (On huomattava, että menneiden vuosisatojen asiakirjoissa termien kirjoitusasu on hyvin usein horjuva, mitä osoittanee sekin, ettei edes edellä mainittu SAOB lainkaan tunne svickelsmed-sanaa.)

Lisäys:

Kirjasta Hantverk i Sverige. Om bagare, kopparslagare, vagnmakare och 286 andra hantverksyrken. Red. Bengt Nyström et alia (1996) löytyi vielä seuraava tieto:

Metalliset poranvarret tulivat käyttöön 1700-luvulla. - Mielestäni tämäkin sopisi edellä hahmottelemaani kuvaan.

 

 

 

 

 

Kommentit (2)
Eli samalla logiikalla puuseppäkin käsittelee metallia?
15.5.2019 16:58 Köpi K 63738
Ymmärtääkseni kyse oli ruotsin kielestä (joka muuten oli myös Suomen-puoleisen valtak... Ymmärtääkseni kyse oli ruotsin kielestä (joka muuten oli myös Suomen-puoleisen valtakunnanosan kaupunkien käsityöläisistä historiallisissa lähteissä käytetty kieli). Esim. puuseppä = snickare (ei esim. "vedsmed" tms.), satulaseppä = sadelmakare (ei esim. "sadelsmed" tms.) jne. Se siis logiikasta.
15.5.2019 18:22 V. V. Kandestoeber 18452
18.05.201913:11
18452
27

Jatkoin vielä asian selvittelyä, koska kysymys alkoi todella kiinnostaa minua, niin kuin usein tapahtuu. Kuluneella viikolla kirjastossa käydessäni vilkaisin lukusalissa Elias Lönnrotin kuuluisaa Suomalais-ruotsalaista sanakirjaa (julk. 1866 - 1880), joka sisältää noin 200 000 hakusanaa. Sanan kaira yhdeksi ruotsinkieliseksi merkitykseksi teoksessa annetaan svickelborr.

Svenska Akademiens ordbok (SAOB) määrittelee svickelborr-sanan seuraavasti: "borr av konisk form" - siis kartionmuotoinen kaira (pora).

Sen jälkeen palasin silmäilemään edellä jo mainitsemaani Cannelinin vanhaa, paksua sanakirjaa. Huomio kiintyi seuraaviin, lähes peräkkäisiin hakusanoihin:

svicka henkitappi, henkuri, -borr kaira, näveri

svickhål henkireikä

Minusta alkoi näyttää ilmeiseltä, että nämä sanat kuuluisivat jollakin lailla ei ainoastaan muodoltaan vaan myös merkitykseltään samaan sanapesyeeseen (eli sanueeseen). 

Mutta mistä ihmeen "henkireiästä" oikein on ollut kyse? Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (1979, 1981) mukaan henkireikä on ainakin pohjoispohjalaisessa puheenparressa ollut "puisessa piimäastiassa oleva aukko, josta piimä kaadettiin astiaan ja sieltä pois". SAOB:n tuntema historiallinen sana svicke-hål (tai svickhål) viittaa samantapaiseen käyttötarkoitukseen mutta laajemmassa merkityksessä. Lainaan suoraan:

-HÅL. (svick- 1704 osv. svicke- 1611) hål för svicka; särsk. om mindre hål för reglering av tryck i l. luftning av laggkärl; jfr sprund, sbst.2 1, o. sprund-hål. Man seer .. att man af en full tunna medh watn .. inthet kan wthtappa, förra än man åfuan på henne öpnar något suickehål, som släpper thet inslutna wädret lööst till rörelse. Forsius Phys. 53 (1611). VetAH 1743, s. 269 (i hyttugn). Svickhål .. (dvs.) litet hål i en fatbotten för lufttillförsel vid tappningen. TNCPubl. 47: 112 (1971). —
 

SAOB:n mukaan kyseessä siis oli pienehköistä nesteen säilyttämiseen tarkoitetun puuastian kanteen kairatuista rei'istä sisällön paineen säätelemiseksi ja ilmanvaihdon aikaansaamiseksi. Asiaa voisi kuvallisesti havainnollistaa näin:

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S3151:31

 

Summa summarum: Edellä sanotun perusteella olen itse vakuuttunut siitä, että Tukholmaa koskevissa historiallisissa lähteissä mainittu harvinainen svickelsmed todella oli metallisia kairoja valmistanut ammattikäsityöläinen, kairaseppä. Mahdollisesti  hänen valmistamansa kartionmuotoiset kairat oli ennen muuta tarkoitettu puusta valmistettujen, nesteen säilyttämiseen ja kuljettamiseen tarkoitettujen astioiden "henkireikien" ja muun vastaavan aukotuksen kairaamiseen.

 

Kommentit (0)
10.05.201918:11
63738
24

Oliskohan se tuommoisia koristeellisia rakennustaiteen kiiloja tehnyt.

Kommentit (0)

Vastauksesi