Tsavallan presidentti sodassa?

Tsavallan presidentti sodassa?

Aina sanotaan,että maamme joutuessa (toivottavasti ei Suomi koskaan joudu) sotaan,tasavallan presidentti luovuttaa puolustusvoimien komentajalle armeijan ylipäällikön tehtävät.Miksi näin toimitaan? Meneekö presidentti maan alle piiloon vai lähtee kenties maan pakoon ja jättää kansansa hätään?

2 vastausta

Presidentti on siviilipoliitikko, puolustusvoimien komentaja on sotilasasiantuntija. Edellinen antaa jälkimmäiselle valtuutuksen tässä tilanteessa hoitaa osa presidentille kuuluvasta tehtävästä. Tämä tarkoittaa, että demokraattisessa maassa armeija on siviilihallinnon alainen.

Kommentit (0)
07.12.201813:50
12676
8

Vuonna 1919 säädetty Suomen Hallitusmuoto mainitsee, että Suomen valtionpäämiehenä toimiva tasavallan presidentti on sotavoimien ylipäällikkö. Ylipäällikön tehtävät oli mahdollista luovuttaa toiselle henkilölle sodan aikana. Vuonna 1999 säädetty Suomen perustuslaki, joka tuli voimaan vuonna 2000, mainitsee sen, että tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Saman lain mukaan puolustusvoimien ylipäällikkyys oli mahdollista luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa.

Sotamarsalkka, myöhemmin Suomen marsalkka, Carl Gustav Emil Mannerheim toimi Suomen ylipäällikkönä toisen maailmansodan aikana. Kun Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982 - 94, hän oli päättänyt toimia ylipäällikkönä kaikissa tilanteissa. Näin ollen tasavallan presidentti ei olisi enää luovuttanut ylipäällikön tehtäviä toiselle henkilölle. Sitten Martti Ahtisaari toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1994 - 2000. Eräs aktiivipalveluksessa ollut puolustusvoimien everstiluutnantti kertoi minulle syksyllä 1997, että tasavallan presidentti Ahtisaari oli aikonut toimia ylipäällikkönä myös siinä tilanteessa, jos Suomi olisi joutunut sotaan.

 

Mauno Koivisto, Historian tekijät. Kaksi kautta II. Kirjayhtymä Oy, Helsinki 1995, sivu 483.

Suomen asetuskokoelma vuodelta 1919. No. 94. Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1920.

Suomen säädöskokoelma vuodelta 1999. II. Sisältää numerot 473 - 938. Helsinki 2000, sivu 1653.

Kommentit (0)

Vastauksesi