Totta vai väärin muistettua?

Totta vai väärin muistettua?

Totta vai väärin muistettua? "Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nimettiin jokaisessa kaupungissa jokin katu Itsenäisyydenkaduksi." Missä on Itsenäisyydenkatuja, ja mistä lähtien niitä on ollut?

3 vastausta

Mikähän Itsenäisyyden juhlavuosi on ollut kyseessä? Se ei selvinnyt ja sitä pohdimme työkaverin kanssa. Itsenäisyyden juhlavuosia on oikeastaan ollut kymmenen vuoden välein. Juhlallisuuksia varten nostetaan usein erilaisia hankkeita esiin. Tuohon mainitsemaasi nimihankkeeseen emme törmänneet. Etsimme googlen karttapalvelusta haulla ”Itsenäisyydenkatu”. Osumia tuli vain kuusi. Tampere, Pori, Rauma, Lappeenranta, Ikaalinen ja Loimaa ovat kaupunkeja, joista tuon niminen katu löytyy. Esimerkiksi Porin Itsenäisyydenkatu on saanut nimensä helmikuussa 1926. Eli sekään ei sijoitu mihinkään juhlavuoteen. Entinen kadunnimi oli Etelä-Linjakatu. Tampereella Puolimatkankatu muuttui Itsenäisyydenkaduksi 1958. Silloinkaan nimen vaihtaminen ei osunut Suomen täysien vuosien juhlintaan.

Eli ainakaan sellaista ei ole tapahtunut, että joka kaupunkiin avattaisiin Itsenäisyydenkatu. Aiheeseen liittyvään nimistöön voisi lukeutua Mannerheim, jonka mukaan on nimetty katu 10:llä paikkakunnalla.

Itsenäisyys –nimeä ei viljellä nimistössä muutenkaan erityisen paljon. Itsenäisyydenaukio löytyy Turusta ja Sastamalassa on Itsenäisyydentie. Itsenäisyyden puisto löytyy Riihimäeltä, Naantalista ja meiltä Oulunkylästä.
Alvar Aallon keskustasuunnitelmassa oli eduskuntatalon edessä Itsenäisyydenaukio. Kujan nimeäminen kovin juhlallisesti on ehkä harvinaisempaa.

Helsingin sanomat uutisoi vuonna 2001, että sotaveteraanit haluaisivat Kluuvikadun nimen muutettavaksi Itsenäisyydenkaduksi. Kluuvikadun päässä Yliopistonkadun varrella sijaitsi Heimolan talo, jossa Suomen eduskunta kokoontui vuosina 1911-1930. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tuossa talossa 6. joulukuuta 1917. Talo purettiin vuonna 1969.

Kaupungit voivat melko helpostikin nimetä katuja ja aukioita. Meillä Vantaalla on Mika Häkkisen aukio ja Rovaniemellä Lordi sai Euroviisuvoiton myötä myös nimeään kantavan aukion.

Nimistön suunnittelussa käytetään vakiintuneita paikannimiä. Kun Helsingissä Oulunkylässä on Itsenäisyydenpuisto, ei Itsenäisyydenkatua voi perustaa muualle. Nimistötoimikunnan suosituksena on, että samoin alkavien nimien on oltava samalla suunnalla. Itsenäisyydenkatua ei Helsingin keskustaan perusteta ellei Oulunkylän Itsenäisyydenpuistoa ensin nimetä toisin.

Kommentit (0)
24.07.201515:02
12607
77

Kolmisen kuukautta ennen Suomen itsenäisyysjulistuksen 40-vuotispäivää, 30.8.1957, valtioneuvosto asetti Suomen itsenäisyyden 40-vuotisjuhlien toimikunnan, jonka tehtäväksi tuli laatia suunnitelma itsenäisyyspäivän juhlintaan. Yksi osa suunnitelmaa oli, että toimikunta esitti syksyllä kaikille kaupungeille (joita oli tuolloin alle 40), että ne nimeäisivät jonkin torin tai kadun Itsenäisyyden tai Vapauden mukaan.  

Vastaajan mukaan Tampereen Puolimatkankadun nimenvaihdos (1958) ei osunut Suomen täysien vuosien juhlintaan. Kun valtakunnallinen ehdotus oli tehty aikaisintaan syyskuussa ja Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kadun nimen vaihtamisen marraskuussa 1957, saattaa olla ymmärrettävää, että muutos toteutui aikaisintaan uudenvuodenpäivänä 1958.

Kommentit (0)
25.07.201511:16
16411
50

Kouluajoiltani on säilynyt hieman utuisia muistikuvia, joiden mukaan itsenäisen Suomen 50-vuotisjuhlavuotta 1967 olisi vietetty tavanomaista näyttävämmin menoin (esim. museoiden erikoisnäyttelyt ja Veikko Sinisalon Suomi 50 -kiertue).

Mainittuna vuonna 1967 Turkuun Urheilupuiston kupeeseen vastikään valmistuneen Valtion virastotalon edessä olevalle aukiolle annettiin katujennimeämistoimikunnan aloitteesta nimi Itsenäisyydenaukio - Självständighetsplan Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivän johdosta. Nimi tuli käyttöön vuoden 1968 alusta.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi