Tieteellisiä tutkimuksia on olemassa nykyään mahdottoman suuri määrä.

Tieteellisiä tutkimuksia on olemassa nykyään mahdottoman suuri määrä.

Tieteellisiä tutkimuksia on olemassa nykyään mahdottoman suuri määrä. Näin ei kuitenkaan ollut satoja vuosia sitten. Milloin viimeiseksi oli mahdollista yhden ihmisen hallita kaikki senaikainen tieteellinen tieto?

Vastaus

Derek J. de Solla Price esittää teoksessaan Little Science, Big Science (1963), että keskuudessamme elää 80-90 %kaikista maailmassa milloinkaan vaikuttaneista tutkijoista. De Solla Pricen laskelmien mukaan tutkijoiden tuottamien julkaisujen määrä on kasvanut 1700-luvulta lähtien ekspotentiaalisesti, ja luku kahdentuu 15 vuoden välein. Koska samalla myös lehtien ja niidn sisältämien artikkeleiden määrä on kasvanut, de Solla Price päättelee, että julkaistun tietomäärän todellinen kahdentumisaika onkin 10 vuotta.

Länsimaisen tieteen historia alkaa antiikin Kreikasta. Varhaisissa sivilisaatioissa tieteellistä tietoa välitettiin lähinnä suullisesti. Tieteestä kiinnostuneet kokoontuivat kirjastoihin ja seuroihin keskustelemaan havainnositaan ja tuloksistaan

Tieteelliset seurat alkoivat julkaista tieteellisiä aikakauslehtiä vasta 1600-luvun loppupuolella. Tätä ennen tieteellistä tietoa välitettiin kirjeverkostojen avulla. Tietoa lähetettiin postin mukana käsin kirjoitetuissa kirjeissä, joita kopioitiin ja lähetettiin edelleen.

Toimitus arvelee, että vaikka tiedon määrä olikin ennen huomattavasti vähäisempi, sen välittyminen oli kuitenkin niin paljon hitaampaa, ettei kaiken tiedon hallintaan varmaan olisi siksikään ollut mahdollisuutta.

Lähteet:
Suomen tieteen historia osa 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulta lähtien. Toimittaja Päiviö Tommila. WSOY 2002.
Facta tietopalvelu 2007. WSOY
http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero1-02/tiedelehdet.html
http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatio...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteen_ja_tekniikan_historia

Kommentit (0)

Vastauksesi