Tiedetäänkö Suomesta kotoisin olleiden ihmisten ottaneen osaa ristiretkiin Pyhälle maalle?

Tiedetäänkö Suomesta kotoisin olleiden ihmisten ottaneen osaa ristiretkiin Pyhälle maalle?

2 vastausta

Vastaaja ei löytänyt näyttöä siitä, että näille vuosien 1095 ja 1271 välille sijoittuneille ristiretkille olisi osallistuttu silloisen Suomen alueelta. Tosin kirjallisia lähteitä ajanjaksolta on säilynyt varsin niukasti. Toisaalta Suomen suuntaan on arveltu tuolloin tehdyn jonkinlaisia ristiretkiä Ruotsista ja Tanskasta. Mahdollisesti ainakin Ruotsista tehtiin sotaretki 1150-luvulla, oli kyseessä sitten pelkästään valloitusretki tai sen ohessa suoritettu käännytystyö. Suomen historiassa puhutaan yleensä kolmesta ristiretkestä, joista ensimmäinen ajoitettaisiin 1155 Turun seudulle, toinen 1239 Hämeeseen ja kolmas 1293 Karjalaan.

Norjalaisia matkasi pyhälle maalle asti jo vuosina 1107–1110. Norjan ristiretkeksi kutsutulla purjehduksella poikettiin vähän muuallakin, taisteltiin ja ryösteltiin. Norjalaisten matka ei liity varsinaisiin paavin siunaamiin ristiretkiin.

Epävarmempaa tietoa on tanskalaisten oletettu ristiretki Jerusalemiin 1190-luvun alussa. Tarinan mukaan tanskalaiset saapuivat pyhään maahan vasta kun Rikhard I Leijonamieli ja Saladin olivat solmineet aselevon vuonna 1192. Myös Thomas Maddenin toimittamassa Ristiretket-kirjassa mainitaan tanskalaisia kuuluneen tähän kolmannen ristiretken osallistujien joukkoon.

Ruotsalaisen kirjailijan Jan Guilloun ns. ristiretkitrilogian romaaneissa seikkailee Arn Magnusson, keskiajalla elänyt hahmo. Temppeliherraksi päätyvä ristiritari Magnusson taistelee pyhällä maalla, mutta historiallisiin faktoihin perustuvaa esikuvaa ei hänellä ole, eikä ruotsalaisten laajemmasta osallistumisesta jollekin yhdeksästä pyhälle maalle tehdystä ristiretkestä ole tietoa.

 

Kommentit (0)
07.01.201917:56
11559
6

Esitettyyn kysymykseen uskaltaa suoralta kädeltä vastata: ei tiedetä. Jos tiedettäisiin, sellainen olisi kyllä aikojen kuluessa mainittu lukemattomia kertoja suomalaisessa historiakirjallisuudessa.

Erittäin epätodennäköistä sellainen osallistuminen olisikin, koskapa "Suomen" kirkollinen organisoituminenkin oli 1200-luvulla, jolloin Pyhälle maalle tehtyjen ristiretkien aikakausi jo päättyi, vasta aivan muotoutumisvaiheessaan. Seurakuntia alettiin perustaa vasta 1200-luvun alkukymmeninä, ja koko alue oli epäitsenäinen ns. lähetyshiippakunta, jota johti "Suomen piispa" (Finlandensis episcopus). Suomella tässä tarkoitettiin lähinnä nykyistä Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Ensimmäinen luotettava nykypäiviin säilynyt  asiakirja, jossa käytetään nimeä Turun hiippakunta tai Turun piispa (Abonensis episcopus), on vasta vuodelta 1270, mikä kertoo lähetysalueen muuttumisesta katolisen kirkon organisoiduksi hiippakunnaksi. (Tästä tuorein kokoava katsaus: Koroinen - Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus. Toim. Janne Harjula et alia, 2018.)

Mitä tulee Suomeen tehtyihin ristiretkiin, ainakin ns. ensimmäinen, vuoteen 1155 ajoitettu "ristiretki", on historiantutkimuksessa jo yleisesti siirretty legendojen joukkoon - saatikka että sellainen olisi tehty "Turun seudulle", vaikka niin vielä 1850-luvulla R. W. Ekmanin maalatessa Turun tuomiokirkon pääkuorin freskoja uskottiinkin.  Tätä tosiasiaa ei Kysy.fi:n vastauksessa linkitetty Ylen toimittaja Anniina Walliuksen moninkertaisesti spekulatiivinen artikkeli kykene muuksi muuttamaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi