Tervehdys, yle elävästä arkistosta löytyi filmin pätkä laivalla...

Tervehdys, yle elävästä arkistosta löytyi filmin pätkä laivalla...

Tervehdys, yle elävästä arkistosta löytyi filmin pätkä laivalla Tallinnaan,filmissä mainitaan,että kyseinen alus oli ensimmäinen joka aloitti liikenteen H:KI-TAL. Toisen tiedon mukaan ensimmäinen alus olisi ollut Wellamo,jouduttiin poistamaan kyseiseltä "reitiltä" poliittisista syistä,kumpaa tietolähdettä on uskottava...KIITOS

Vastaus

Suomen ensimmäinen höyrylaivavarustamo Åbo Ångfartygs Bolag perustettiin vuonna 1883 ja S/s Wellamo valmistui vuonna 1898. Laivalla oli hyttipaikat 129 matkustajalle ja se kulki reitillä Hanko-Tukholma, Turku-Tukholma ja Pietari-Helsinki-Tukholma-Helsinki-Tallinna tehden myös matkoja Stettiin. Vuonna 1914 saksalainen sukellusvene upotti Wellamon Kokkolan edustalla Tankarin majakan lähellä.

Vuonna 1904 rakennettiin Ruotissa rahti- ja matkustajalaiva s/s Primula. Laivan reitiksi tuli Helsinki-Tallinna-Lyypekki. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset
takavarikoivat aluksen, mutta sodan jälkeen laiva palautettiin Suomelle. Peruskorjauksen jälkeen laiva muutettiin kokonaan rahtialukseksi.

S/s Ariadne rakennettiin vuonna 1914. Laivassa oli tilaa 500 matkustajalle kansipaikat mukaan lukien, sekä hyttitiloja oli 147 hengelle. Ariadne asetettiin linjalle
Helsinki-Tallinna-Stettin. Ensimmäisen maailmansodan ajan laiva toimi sairaalalaivana. Sodan jälkeen laiva kulki kesäisin Helsingistä Tukholmaan ja syksyisin Helsingistä
Kööpenhaminan kautta Hulliin. Vuonna 1921 laiva liikennöi jälleen reitillä Helsinki-Tallinna-Stettin vuoteen 1939 saakka. Toisen maailmansodan aikana Ariadne osallistui saksalaisten lomakuljetuksiin Lapista Saksaan. Korjausten jälkeen laiva palasi liikenteeseen vuonna 1948. Tällöin se liikennöi Helsinki- Kööpenhamina-linjalla kaikkiaan 19 vuotta. Vuonna 1967 laiva palasi linjalle Helsinki-
Tallinna. Laiva romutettiin vuonna 1969.

Vuonna 1919 Helsingin ja Tallinnan välillä seilasi pieni matkustajahöyrylaiva s/sViola, viipurilainen s/s Sampo sekä matkustajalaiva s/s Ebba Munck. Vuonna 1936
Ebba Munck myytiin Viroon ja se sai uuden nimen Endla. Laiva upotettiin torpedolla kun se oli matkalla Ruotsiin vuonna 1944. Saksalaisella R.C. Griebel - varustamolla oli maailmansotien välisenä aikana matkustajalaivayhteys Helsingistä Tallinnan kautta Stettiin. Linjalla liikennöi varustamon kaksi laivaa s/s Nordland ja s/s Rügen. Jälkimmäiseen alukseen mahtui noin 400 matkustajaa, ja se oli 95 metriä pitkä.

Maailmansotien välisenä aikana kilpailu Helsingin ja Tallinnan reitillä oli kovaa ja joukkoon mahtui myös virolaisia yrittäjiä, kuten G. Sergo & Ko. Heidän laivansa
s/s Aegna kulki Helsinki-Tallinna linjalla toisen maailmansodan loppuun saakka. Vuonna 1944 laiva ajoi karille ja upposi. Toisen maailmansodan jälkeinen matkustajalaivaliikenne käynnistyi jälleen vuonna 1965. Liikenteen aloittivat Finska Ångfartygs Aktiebolagetin (FÅA) s/s Wellamo, s/s Silja II ja Estonian Steamship Companyn m/s Vanemuine. Vanemuine liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä aina vuoteen 1967 saakka. Estonia Steamship Companyn m/s Tallin liikennöi ainoana matkustajalaivana Helsingin ja Tallinnan välillä vuodesta 1967 vuoteen 1980. Laivalla oli I-luokassa tilaa
43 matkustajalle ja II-luokassa tilaa 202 matkustajalle. Lisäksi laivaan mahtui 155 kansimatkustajaa. M/s Georg Ots rakennettiin Puolassa vuonna 1980 Estonian Shipping Company-varustamolle. Alun perin laivalla oli tilat vain 14 autolle, kunnes vuonna 1993 tehdyssä peruskorjauksessa siihen rakennettiin autokansi. Laiva on liikennöinyt Helsingin ja Tallinnan välillä vuosina 1980–2000.

Poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittyminen vaikutti myös Tallinnan ja Helsingin väliseen laivaliikenteeseen ja päinvastoin. Toinen maailmansota aiheutti yli kymmenen vuoden hiljaiselon Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen, ja laivaliikenneyhteys tulikin vasta vuonna 1965 jälleen mahdolliseksi. Laivalinjan avautuminen ei ollut itsestäänselvyys ja siihen liittyi Neuvostoliiton puolelta poliittista kaupankäyntiä ja taktikointia. Neuvostoliiton ja Suomen hyvät poliittiset suhteet ja presidentti Kekkosen rooli näiden suhteiden takuumiehenä olivatkin tässä suhteessa avainasemassa. Erityisesti Kekkosen epävirallista Viron vierailua vuonna 1964 voidaan pitää käännekohtana suomalais-virolaisissa suhteissa. Myös maailmanpoliittisesti suotuisa nk. suojasään aika vaikutti todennäköisesti Neuvostoliiton päätökseen hyväksyä laivaliikenteen aloittaminen Helsingin ja Tallinnan välillä.

Lähteitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa

http://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Wellamo

http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1603/Lisko_Sanna.p...

http://www.meriliitto.fi/?page_id=108

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/11478

https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search_Arg=Laivalinja+%...

Tekijä Lilja, Pekka
Teoksen nimi Urho Kekkonen ja Viro / Pekka Lilja ja Kulle Raig
Julkaisutiedot Helsinki ; Jyväskylä : Minerva, 2006 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n Kirjapaino)
pysyvä linkki
http://luettelo.helmet.fi/record=b1783138~S9*fin

Itämeren alue : yhteenottoja ja yhteistyötä : matka menneestä tulevaan / [teoksen suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko]
Julkaisutiedot [Tallinna] : Euroülikoo], [2004]
pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1722267~S9*fin

Kommentit (0)

Vastauksesi