Tarvitseeko yhdistys jokin luvan kertaluontoisen kirpputorin järjestämiseen...

Tarvitseeko yhdistys jokin luvan kertaluontoisen kirpputorin järjestämiseen...

Tarvitseeko yhdistys jokin luvan kertaluontoisen kirpputorin järjestämiseen esim. ravintolassa tai muussa yksityisessä sisätilassa ? Onko myytävän tavaran suhteen rajoituksia, esim. elintarvikkeiden osalta? Voiko myydä esim. mausteita, hunajaa tai itseleivottua pullaa?

Vastaus

Helsingin poliisista kerrottiin, että kertaluontoisen kirpputorin pitämiseen ei tarvita erillistä lupaa. Poliisi tosin totesi, että ravintolatiloissa tällaista toimintaa ei saa harjoittaa. Muissa yksityistiloissa kirpputori toimintaa voi kyllä harjoittaa. Myytävien elintarvikkeiden tulee olla tuoreita. Alla myös linkki työvoimaministeriön yhdistysoppaaseen:

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/E2286AC0BDABA611C22573A...$file/yhdist_sel.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriön työvoima- ja yrityspalvelusta kerrottiin seuraavaa liittyen vapaasti järjestettäviin yleisötilaisuuksiin:

"Vapaasti järjestettävä yleisötilaisuus on tilaisuus, joka on yksityinen taikka muutoin vähäisenä pidettävä. Siitä ei tarvitse tehdä poliisille ilmoitusta, mikäli osanottajien pieni määrä, tilaisuuden luonne tai järjestämispaikka ei edellytä erityisiä liikennejärjestelyjä tai toimenpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi eikä sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi häät, merkkipäivät ja pienet kyläjuhlat.

Yleisötilaisuus on yleisölle avoin huvitilaisuus, kilpailu, näytös tai muu niihin rinnastettava tilaisuus, jota ei ole pidettävä yleisenä kokouksena. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen kokoontumislain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.

Yleisötilaisuuden järjestäjän on tehtävä tilaisuudesta kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan poliisille. Poliisi antaa tilaisuuteen ohjeita tai määräyksiä tai jos niitä ei tarvita voi ottaa tiedon vastaan ilmoituksena.

Yleisötilaisuudet ovat kooltaan ja kävijämäärältään hyvin erilaisia, mutta kaikissa niissä on otettava huomioon samat turvallisuuteen liittyvät perusvaatimukset eli osallistujien, sivullisten ja ympäristön turvaaminen. Tapahtuman luonne ja sen järjestämispaikka vaikuttavat siihen, minkä muiden kuin poliisiviranomaisen alaan kuuluvia selvityksiä järjestäjä joutuu tekemään. Seuraavassa on kuvaukset viranomaisista, joiden hyväksymiä selvityksiä voi yleisötilaisuuden järjestäjä joutua liittämään poliisiviranomaiselle toimitettavaan lupailmoitukseen:

Kunnan terveysviranomainen valvoo ja myöntää elintarvikkeiden myyntiluvat. Terveysviranomainen määrittää myös yleisötilaisuuteen vaadittavan ensiapuvalmiuden.

Lääninhallitus valvoo alkoholin anniskelua ja myöntää anniskelualuetta koskevat luvat.

Käytännössä tapahtuman suunnittelun alkuvaiheessa on järjestäjän hyvä aloittaa tiedustelemalla poliisiviranomaiselta, mitkä ovat poliisin omat vaatimukset ja mitä muita selvityksiä kyseisenlainen tapahtuma vaatii. Sen jälkeen tilaisuuden järjestäjä voi kääntyä niiden viranomaisten puoleen, joiden vastuualueelta tarvitaan lisäselvityksiä tai lupia."

(Lähde: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos: yleisötilaisuuksien turvallisuusopas)

Mikäli tilaisuudessa on tarkoitus myös kerätä rahaa ilman, että asiakas saa siitä mitään vastineeksi niin Sisäasiainministeriön Arpajais- ja asehallintoyksiköstä kerrottiin seuraavaa:

Rahankeräyksistä säädetään rahankeräyslaissa (255/2006). Rahankeräys on
rahankeräyslain 3 §:n mukaan toimintaa, jossa kerätään yleisöön vetoamalla
vastikkeetta rahaa. Rahankeräyslain 4 §:n 2 kohdan mukaan yleisöllä
tarkoitetaan ennalta rajoittamatonta ja määrittelemätöntä joukkoa henkilöitä ja
3 kohdan mukaan yleisöön vetoamisella tarkoitetaan suullisesti, kirjallisesti
tai muulla tavoin ilmaistua pyyntöä tai kehotusta antaa rahaa keräykseen.
Rahankeräys voidaan rahankeräyslain 6 §:n mukaisesti toimeenpanna varojen
hankkimiseksi yleishyödylliseen toimintaan. Lain 7 §:n mukaan rahankeräyslupa
voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, jolla on
yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Yksityiselle henkilölle tai yritykselle
ei lupaa voida myöntää.

Rahankeräysluvan yhden kihlakunnan alueella
toimeenpantavaan rahankeräykseen antaa rahankeräyksen toimeenpanopaikan
kihlakunnan poliisilaitos.

Kommentit (0)

Vastauksesi