Taloustiede ja tulevaisuuden skenaariot

Taloustiede ja tulevaisuuden skenaariot

Olen katsonut viimeaikoina muutamia talouteen liittyviä dokumentteja televisiosta ja niissä on annettu ymmärtää seuraavia väitteitä:
- taloudessa pitäisi mennä uusklassisesta taloustieteestä klassiseen taloustieteeseen
- raha pitäisi muuttaa takaisin kultakantaiseen eikä sitä saisi luoda keskuspankkien toimesta ns. "tyhjästä"
- kaikki velat pitäisi antaa nateeksi ja aloittaa ns. "alusta"
- pitäisi siirtyä ns. reaalitalouteen jossa rahalla on aina kiinteä vastine
- ns. "FIAT" rahastojen/rahan käyttö pitäisi lopettaa

Nyt haluaisinkin kysyä kotimaiselta talousasiantuntijalta kuinka realistinen em. skenaario olisi ja mitä se käytännössä tarkoittaisi tavallisen suomalaisen keskivertokansalaisen kannalta?

2 vastausta
05.05.201913:35
1366
6

Uskaltaudun spekuloimaan ehdotetuilla asioilla, vaikken olekaan talousasiantuntija - ehkä korkeintaan hieman asioita lukenut amatööri. Epäilen kyllä, etteivät noin villejä ehdotelleet ole hekään varsinaisia taloustieteilijöitä. Jos nuo kaikki toteutetaan, saadaan talous vielä enemmän sekaisin, kuin Venäjän bolsevikkivallankumouksessa.

 Sanoisin kultakannasta, että on turha luulla sen tuovan hintavakautta. Kullan arvo kun riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Historia tuntee myös kullan inflaation aikakausia, mm. Espanjan valloitukset ja ryöstöt nykyisen Latinalaisen Amerikan alueella. Sittemmin Kalifornian ja Alaskan kultakuumeet. Toisekseen kysyntäpuoli. Jos kultakantaan siirryttäisiin, keskuspankit joutuisivat ostamaan kultaa markkinoilta aiheuttaen hinnan progressivisen nousun. Siitä seuraisi kysymys, minkä hetkiseen arvoon valuuttakurssi sidottaisiin. Jos kultakanta saataisiin stabiloitua, rahan arvo reaalituotteisiin heilahtelisi rajusti suhdanteiden mukaan. Taantumassa kulta kallistuisi tavaroihin ja maahan ym. verrattuna. Seurauksena deflaatio, joka on paljon inflaatiota vaarallisempi. Silloinhan velkaa ottaneiden mahdollisuudet selviytyä olisivat heikot.

  Kultakannan aikaankaan ei yleensä keskuspankin holveissa ollut koko setelistön nimellisarvoa vastaavaa kultamäärää, vaan jokin prosenttiosuus siitä.

 Entä sitten velkojen nollaaminen? Onkohan silloin tarkoitettu aivan kaikkien velkojen nollaamista, vaiko vain tietyn tyyppisten? Kaikkien velkojen nollaaminen ei ole tästä maailmasta. Silloinhan taas toiset menettäisivät säästönsä, niin yksityishenkilöt kuin esim. eläkevakuuttajat. Oletan kyseessä olleen lähinnä ajatusleikin.

   Rahalla on tietyssä mielessä kiinteä vastine. Luotonantaja vaatii vakuuden. Veltion lainojen vastine on kansantuote. Luotonantaja luottaa kansantalouteen. Kansantalous voi tietysti heikentyä arvossaan, mutta niin voivat kiinteämmätkin vastineet, maa, koneet, rakennukset jne.

 

Kommentit (0)
05.05.201913:38
1366
6

Uskaltaudun spekuloimaan ehdotetuilla asioilla, vaikken olekaan talousasiantuntija - ehkä korkeintaan hieman asioita lukenut amatööri. Epäilen kyllä, etteivät noin villejä ehdotelleet ole hekään varsinaisia taloustieteilijöitä. Jos nuo kaikki toteutetaan, saadaan talous vielä enemmän sekaisin, kuin Venäjän bolsevikkivallankumouksessa.

 Sanoisin kultakannasta, että on turha luulla sen tuovan hintavakautta. Kullan arvo kun riippuu kysynnästä ja tarjonnasta. Historia tuntee myös kullan inflaation aikakausia, mm. Espanjan valloitukset ja ryöstöt nykyisen Latinalaisen Amerikan alueella. Sittemmin Kalifornian ja Alaskan kultakuumeet. Toisekseen kysyntäpuoli. Jos kultakantaan siirryttäisiin, keskuspankit joutuisivat ostamaan kultaa markkinoilta aiheuttaen hinnan progressivisen nousun. Siitä seuraisi kysymys, minkä hetkiseen arvoon valuuttakurssi sidottaisiin. Jos kultakanta saataisiin stabiloitua, rahan arvo reaalituotteisiin heilahtelisi rajusti suhdanteiden mukaan. Taantumassa kulta kallistuisi tavaroihin ja maahan ym. verrattuna. Seurauksena deflaatio, joka on paljon inflaatiota vaarallisempi. Silloinhan velkaa ottaneiden mahdollisuudet selviytyä olisivat heikot.

  Kultakannan aikaankaan ei yleensä keskuspankin holveissa ollut koko setelistön nimellisarvoa vastaavaa kultamäärää, vaan jokin prosenttiosuus siitä.

 Entä sitten velkojen nollaaminen? Onkohan silloin tarkoitettu aivan kaikkien velkojen nollaamista, vaiko vain tietyn tyyppisten? Kaikkien velkojen nollaaminen ei ole tästä maailmasta. Silloinhan taas toiset menettäisivät säästönsä, niin yksityishenkilöt kuin esim. eläkevakuuttajat. Oletan kyseessä olleen lähinnä ajatusleikin.

   Rahalla on tietyssä mielessä kiinteä vastine. Luotonantaja vaatii vakuuden. Veltion lainojen vastine on kansantuote. Luotonantaja luottaa kansantalouteen. Kansantalous voi tietysti heikentyä arvossaan, mutta niin voivat kiinteämmätkin vastineet, maa, koneet, rakennukset jne.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi