Sylvian joululaulussa lauletaan kotiin (Suomeen) kaipaavasta muutto(?)linnusta...

Sylvian joululaulussa lauletaan kotiin (Suomeen) kaipaavasta muutto(?)linnusta...

Sylvian joululaulussa lauletaan kotiin (Suomeen) kaipaavasta muutto(?)linnusta, eikö vain? Miksi Topelius on kirjoittanut tällaisen laulun? Oliko hän itse Italiassa, kun siinä lauletaan että "Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään"? Jos hän oli Italiassa, niin miksi hän sinne meni tai miksi hän siellä oli?

Vastaus

Ei. Topelius ei ollut Italiassa, itse asiassa hän ei koskaan edes käynyt siellä. Kun Sakari Topelius kirjoitti ”Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan” -runonsa jouluaattona 1853, hän ei suinkaan ollut paennut Suomen talven pimeyttä ja kylmyyttä Sisiliaan, jossa olisi sitten kaihoten muistellut kotimaansa jouluja. Näinhän tekevät lukuisat ulkosuomalaiset ympäri maailman tänäkin jouluna.

Topelius oli kyllä tiukasti kotimaan kamaralla. Ajan poliittinen ja mielipideilmasto Krimin sodan aattona olivat kirjailijalle raskaita, niinpä hän runon kirjoittamisen aikoihin poti masennusta tai surumielisyyttä, kuten tuohon aikaan sanottiin. Tätä surumielisyyttään Topelius yritti hukuttaa luontoaiheita ja vapautta käsitteleviin runoihinsa.

Sylvia on kerttusiin kuuluva lintu, todennäköisesti Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu, tieteelliseltä nimeltään (Sylvia atricapilla). Topelius kirjoitti kaikkiaan 19 Sylvia-aiheista laulua, joista kolme on suomennettu. Toinen hyvin tunnettu Sylvia-laulu on ”Kesäpäivä Kangasalla”, jossa kerttunen laulaa ” Mä vaikk’ olen lintu pieni ja siipeni heikot on”.
Sylvian joululaulussa kerttusen taas on vaikea iloita siksi, että sen puoliso on suljettu häkkiin. Siitä on kenties tehty houkutuslintu italialaiseen tapaan: pyydystämisen jälkeen linnun silmät on puhkaistu, ja sokean linnun viserrys houkuttelee sen lajitovereita ansaan, ja siis paistiksi.

Tuollainen lintujen kohtelu kauhistutti Topeliusta, ja niinpä hän Englannista saadun esimerkin mukaan ryhtyi puuhaamaan Suomeen ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä, joka sitten perustettiin vuonna 1870. Yhdistyksen ensisijaisena tarkoituksena oli suojella pikkulintuja, mutta toiminta ulotettiin koskemaan muitakin hädänalaisia eläimiä, esimerkiksi kovaa työtä tekeviä hevosia.

Laulua on tulkittu monin eri tavoin. Mihin tulkintaan milloinkin päädytään, riippuu tietenkin myös kuulijasta:
Sylvian joululaulun voidaan tulkita liittyvän masentuneen kirjailijan omaan elämäntilanteeseen. Se voidaan myös lukea romantiikan ajan runona, jossa lintu ylistää Luojan hyvyyttä, sekä luomakunnan ja ennen kaikkea isänmaan kauneutta.
Vapaus-teemaa painottava kuulija voi päätyä tulkintaan, jonka mukaan tsaarin valtakunnan osaksi vangittu Suomi saa kuitenkin elää aika lailla itsenäisesti. Siksi on syytä unohtaa murheet. Lisäksi runossa voi kuulla rakkauden ja kevään toivoa.

Sylvian joululaulun sävelsi savolainen papin poika, monitoimimies Karl Collan. Hän oli paitsi säveltäjä myös kirjailija, kääntäjä ja Helsingin yliopiston kirjastonhoitaja. Collan julkaisi 150 vuotta sitten eli vuonna 1855, kuuden laulun sarjan, johon myös Sylvian joululaulu kuului. Tätä nykyä se lienee hänen sävellyksistään tunnetuin.
Sylvian joululaulu tuli laajemmin tunnetuksi sen jälkeen, kun se 1869 oli julkaistu kokoelmassa Det Sjungande Finland

http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2005/2005-12-08/menovinkki/Ja_niin_jo...

http://www.mission.fi/tiedotamme/tapahtumat/kauneimmat_joululaulut/laulu...

http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d1ff0...

Matti Klingen artikkeli Topeliuksesta Kansallisbiografian verkkoversiossa, jota julkaisee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus

http://www.yleradio1.fi/musiikki/musiikkiuutiset/id3794.shtml

http://www.hameenlinna-evl.fi/portal/kotikirkko-lehti/2005/6_2005/joulun...

Kommentit (0)

Vastauksesi