Suomessa oli talvi-ja jatkosodan aikana ja sodan jälkeenkin pula-aika ja...

Suomessa oli talvi-ja jatkosodan aikana ja sodan jälkeenkin pula-aika ja...

Suomessa oli talvi-ja jatkosodan aikana ja sodan jälkeenkin pula-aika ja säännöstely ostokortteineen. Milloin kahvi loppui ja milloin sitä oli taas myynnissä? Oliko kahvia mustassa pörssissä? Oliko jatkosodan aikana kahvia saatavissa saksalaisilta?

Entäs sota-aikana puolueettomina olleet Euroopan maat Ruotsi, Sveitsi, Espanja, Portugali, Irlanti ja Turkki? Oliko niissä pula-aika ja säännöstely ja ostokortit? Oliko niissä esimerkiksi kahvia myynnissä normaalisti, säännösteltynä tai edes mustassa pörssissä?

Jos kauppalaivat yrittivät tuoda kahvia Eurooppaan, niin kävikö siten että liittoutuneiden tai akselivaltojen laivasto-osastot takavarikoivat lastit, jos laiva oli menossa vihollismaan tai sen hallussa olevaan satamaan, tai edes puolueettomaan maahan?

Vastaus

Kahvin säännöstely toteutettiin Suomessa 28.10.1939. Säännöstely katsottiin ensi vaiheessa tarpeelliseksi nimenomaan sen vuoksi, että kahvin tuonti kulutti niukkoja valuuttavaroja - tämä lienee tärkein syy sille, että kahvin säännöstely jatkui lähes vuosikymmenen vielä sodan jälkeenkin. Ensimmäinen säännöstelyannos oli neljänneskilo/henkilö neljässä viikossa. Tuossa vaiheessa oli vapaassa kaupassa vielä ns. verokahvia, josta oli maksettava veroa 40 mk/kg. Verokahvin myynti loppui 31.5. 1940. Puhdasta kahvia meillä saatiin jonkin verran vielä jouluna 1941.

Lokakuusta 1939 alkaen paahtimot saivat valmistaa sellaista kahvin korviketta, joka sisälsi vähintään 25 % kahvia. Myöhemmin korvikkeen kahvipitoisuus väheni, huhtikuun 1943 jälkeen kaikki korvike oli täysin kahvitonta vastinetta, jossa viljaa oli 85 % ja 15 % sokerijuurikasta ja sikuria. Säännöstelystä tämä juoma vapautettiin 23.5.1946. Suuri mediatapahtuma oli höyrylaiva Heraklesin saapuminen Turun satamaan 24.2.1946 kun se toi ensimmäisen sodanjälkeisen kahvilastin (2500 tonnia) Brasiliasta Suomeen. Nyt kahvia oli myynnissä rajoitetusti lähinnä juhlapyhien yhteydessä. Vuonna 1948 ruvettiin myös myymään säännöstelystä vapaata verokahvia, nyt vero oli 800 mk/kg. Tämä vapaa myynti loppui 1.10.1950. Lopullisesti kahvin säännöstely loppui 1.3.1954.

Erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt saivat sodanjälkeisinä vuosina laillisesti tuoda maahan kahvia ja myydä sitä ohi säännöstelyn.

Saksalaisilla joukoilla oli Suomessa 1941-1944 epäilemättä oikeata kahviakin, jota eri reittejä päätyi myös suomalaisten nautittavaksi. Tässä tietenkin paremmassa asemassa olivat niiden alueiden asukkaat, joilla saksalaisia joukkoja yleensä oli.

Salovaara, Karli
Säännöstellen selvittiin : kansanhuoltoa 1939-1949. - Kauppiaitten kustannus, 1977.

Törnqvist, Erik & Lammi, Pirkko
Säännöstely Suomessa
(teoksessa: Oma maa 4. - WSOY, 1958)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elintarvikkeiden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely...

http://fi.wikipedia.org/wiki/SS_Herakles

Rahanarvolaskuri
http://www.rahamuseo.fi/multimediat_ja_oppimateriaalit_rahanarvolaskuri....

Kahvi ei tuohon aikaan liene ollut kaikkialla yhtä tärkeä nautintoaine kuin pohjoismaissa. Esim. alla mainittu tiivis sivu SVEITSIN säännöstelystä toisen maailmansodan aikana ei mainitse siitä mitään.

Degen, Bernard
Rationerung
(nettitietosanakirja Historisches Lexikon der Schweiz
http://hls-dhs-dss.ch/textes/d/D13782.php )

RUOTSISSA kahvia ruvettiin säännöstelemään 27.3.1940.
Säännöstelyannokset eri aikoina (grammaa päivässä/henkilö)

kesäkuu 1940 14 g
1.1.1941 - 12 g
1.7.1941 - 5 g
1.1.1942 - 6 g
1.7.1942 - 3 g
1.1.1943 - 5 g
1.7.1943 - 2 g
1.1.1944 - 8 g
1.7.1944 - 7 g
1.1.1945 - 16 g

Säännöstely loppui 31.10.1945, mutta saatettiin uudelleen voimaan ajanjaksoksi 15.3.1947-17.8.1951. Kahvi oli viimeinen säännöstelytuote. Ruotsissakin säännöstely alkoi nimenomaan valuutan säästämiseksi. Tämä seikka vaikutti ensisijaisesti myös vuosina 1947-1951.

Dahlberg, Hans
I Sverige under 2:a världskriget. - Bonnier, 1983.

När var hur : aktuell uppslagsbok 1946 : andra årgången. - Svenska samlingsverk, 1945.

Muiden puolueettomien maiden tilanteesta en ole löytänyt tietoja.

Elintarvikekuljetukset olivat tietenkin upotusten tai kaappausten kohteita sotaoloissa. Vihollisen elintarvikehuollon lamauttaminen on tehokkaimpia keinoja vihollisen nujertamiseksi. Myös puolueettomien maiden kauppa-alukset saattoivat joutua hyökkäysten kohteeksi. Niinpä esim. puolueeton Ruotsi menetti toisen maailmansodan aikana 204 kauppa- ja matkustajalaivaa sekä 31 kalastusalusta. Henkilövahinkojen määrä oli 1374. Muunmaalaisten laivojen tuhoissa menehtyi lisäksi useita satoja ruotsalaisia merimiehiä.

Kommentit (0)

Vastauksesi