Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla.

Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla.

Suomessa ja Amerikassa oli kieltolaki 1920-luvulla. Oliko samaan aikaan kieltolakia missään muussa maassa? Trokarit salakuljettivat alkoholia Suomeen Virosta. En ole kuullut että alkoholia olisi salakuljetettu Venäjältä, Ruotsista, Norjasta tai muista Itämeren alueen maista.

2 vastausta

1920-luvulla alkoholin saatavuutta pyrittiin rajoittamaan valtakunnallisella kieltolailla Suomen ja Yhdysvaltojen ohella ainakin Norjassa, Islannissa ja Venäjällä

NORJASSA rajoituksiin ryhdyttiin ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 ja perusteena oli maan elintarvikehuollon turvaaminen. Myöhemmässä vaiheessa raittiusaatteiden vaikutus kasvoi. Varsinainen kieltolaki säädettiin vuonna 1916. Sodan päätyttyä loppuvuodesta 1918 kiellon alkuperäinen syy alkoi menettää merkitystään, mutta raittiusväen vaatimuksesta 5.-6.10.1919 pidetyn neuvoantavan kansanäänestyksen (489017/61,6 % puolesta, 304673/38,4 % vastaan; äänioikeuttaan käytti noin kaksi kolmannesta siihen oikeutetuista) perusteella parlamentti sääti lain, joka kielsi viinan ja väkevän viinin (yli 12 %) valmistamisen, tuonnin ja myynnin. Laista tuli pian enemmänkin kauppa- kuin sosiaali- ja terveyspoliittinen ongelma. Sellaiset alkoholituottajamaat kuin Ranska, Espanja ja Portugali olivat Norjan kalatuotteiden suurostajia ja ne vastasivat korottamalla niiden tuontitulleja niin että koko elinkeino joutui uhanalaiseksi. Käytännössä Norjan hallitus yritti selviytyä pulmasta ostamalla itse tullien alentamiseksi suuren määrän laittomia juomia, joille se ei voinut tehdä muuta kuin kaataa viemäriin tai varastoida. Moiset kauppasopimukset olivat sisäpoliittisista syistä kestämättömiä ja aiheuttivat useammankin hallituksen kaatumisen. Johtavat poliitikot pyrkivätkin koko kieltolain kumoamiseen. Vuonna 1923 väkevien viinien kielto päättyi, mutta viinakiellon kumoaminen vaati uuden kansanäänestyksen. Sellainen järjestettiin pitkän riitelyn jälkeen 18.10.1926. Kieltolakia vastaan äänesti nyt 531 084 (55,7 %), lain säilyttämisen puolesta 423 031 (44,3 %). Parlamentti sääti seuraavana vuonna uuden alkoholilain, joka otti huomioon kansanäänestyksen tuloksen. Tämän uudenkin lain mukaan kunta
saattoi kieltää alueellaan alkoholijuomien myynnin ja anniskelun.
Kieltolaki johti Norjassa mahdollisten hyötyjen ohella samanlaisiin epäkohtiin kuin muissakin maissa: kotipolttoon, salakuljetukseen, lääkäreiden kirjoittamiin perusteettomiin lääkemääräyk-siin jne.
Kieltolain aikaisten laillisten alkoholituotteiden (miedot juomat ja tekniset ja lääketieteelliset käyttötarkoitukset) maahantuontia ja myyntiä hoitamaan perustettiin vuonna 1922 Vinmonopolet-yhtiö, joka oli yhtenä mallina suomalaiselle Alkolle.

http://snl.no/forbudssaken

http://snl.no/brennevinsforbud

http://snl.no/AS_Vinmonopolet

http://no.wikipedia.org/wiki/Brennevinsforbudet

Norsk historie 1905-1990 : vårt hundreår / Berge Furre. - 2. oppl. - Norske samlaget, 1993.

ISLANNISSA vuonna 1908 pidetyssä kansanäänestyksessä 60,1 % äänestäjistä (vain miespuolisia) kannatti täydellistä kieltolakia, mutta voimaan se tuli vasta vuoden 1915 alusta. Espanja rupesi boikotoimaan islantilaisiakin kalatuotteita, minkä vuoksi Islanninkin oli ostettava espanjalaisia viinejä 'lääketieteelliseen käyttöön'. Vuonna 1922 kieltolakia höllennettiin siten, että alle 22-prosenttiset viinit tulivat laillisiksi. Kauppaa hoitamaan perustettiin valtiollinen Vínbúðin-liike. Väkevien juomien myynti sallittiin vuonna 1934 kansanäänestyksen jälkeen. Raittiusväelle tehtiin silloinkin eräs myönnytys: yli 2,25-prosenttisen oluen myynti kiellettiin ja tämä kielto pysyi voimassa aina vuoteen 1989.
Islannilla oli Tanskan alaisuudessa laaja itsehallinto vuoteen 1918, jonka jälkeen se oli perso-naaliunionissa Tanskan kanssa oleva itsenäinen kuningaskunta.

http://de.wikipedia.org/wiki/Prohibition_in_Island

NEUVOSTO-VENÄJÄ peri alkoholin myyntiä ja jakelua tiukasti rajoittavat säädökset vallanku-mousta edeltävän ajan Venäjältä, joka oli ryhtynyt tiukkoihin toimiin asiassa maailmansodan vuoksi. Venäjän kansankomissaarien neuvosto vahvisti rajoitukset V. I. Leninin allekirjoittamalla päätöksellä 19.12.1919, johon sisältyi ankaria rangaistusmääräyksiä. Kiellot kumottiin 23.8.1923.
(Suuren neuvostotietosanakirjan 1970-luvun laitoksen Alkoholismi-artikkelin mukaan kielto kumottiin vasta vuonna 1925.)

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D1%83%D1%85%D0%BE%D0%B9_%D0%B7%D0%B0...

RUOTSISSAKIN vaadittiin kunnallisten rajoitusten muuttamista koko valtakunnan kattavaksi kieltolaiksi. Asiasta järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys elokuussa 1922. Kieltolain vastustajat saivat 924550 ääntä (28,3 % äänioikeutetuista), kannattajat 888459 (27,2 % äänioikeutetuista), osallistumisprosentti oli 55, joten kieltolakia ei säädetty. Naiset olivat yleisesti ottaen kieltolakimyönteisempiä kuin miehet. Tulos oli epäilemättä suuri pettymys raittiusväelle, sen keskusjärjestö oli nimittäin vuonna 1909 järjestänyt epävirallisen kansanäänestyksen yleisen kieltolain säätämisestä. Tuolloin lain puolesta oli äänestänyt 1884298 henkeä eli 99 % äänestäneistä (56 % maan aikuisväestöstä). Alkoholipolitiikka oli asia, jossa kannanotot eivät seuranneet puoluerajoja, sillä kaikissa puolueissa oli kieltolain kannattajia ja vastustajia.

Svensk historia. 2 : tiden efter 1718 / Sten Carlsson, Jerker Rosén. - Svenska bokförlaget, 1961.

artikkeli Rusdrycksförbud teoksessa
Svenska uppslagsbok. Band 24. - 2. uud. laitos. - Norden, 1952.

Alueellisia kieltolakeja on ollut monissa maissa, mm. monissa Brittiläisen kansanyhteisön maassa.

Islaminuskoisissa maissa varmaankin oli valmiutta säätää alkoholin kieltäviä lakeja. Koska useimmat niistä olivat 1920 länsimaisen siirtomaavallan alaisuudessa, on luultavaa, että näitä hankkeita oli vaikea totetuttaa.

Käsitys, että SUOMEEN kieltolain aikana 1919-1932 salakuljetettu pirtu olisi nimenomaan virolaista, on ilmeisesti virheellinen. Kiellettyjä juomia tuotiin kaikista Itämeren rantavaltioista ja varsinkin Pohjois-Saksan osuus oli erittäin suuri. Saksalainen pirtu oli virolaista halvempaa. Raimo Pullat esittää laskelman salakuljetuksesta Suomessa vuosina 1919-1928 vankilatuomion saaneiden ulkomaisten merimiesten kansallisuudesta: saksalaiset ja danzigilaiset 582, virolaiset 233, ruotsalaiset 126 ja muut 108.

Itämeren rutto : pirtun salakuljetusta vuosina 1919-1939 / Raimo Pullat. - Pohjoinen, 1993.

Kommentit (0)
30.11.201716:17
10498
37

Tanskalle kuuluvilla Färsaarilla oli voimassa alkoholijuomien kieltolaki vuonna 1907 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen aina vuoteen 1992 saakka. Färsaarilla oli itsehallinto jo 1900-luvun alussa. Siellä oli esimerkiksi oma kansanedustuslaitos.

 

Helsingin Sanomat 14. 2. 1992, sivu C 3.

Iso tietosanakirja. Kolmas osa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1932, sivut 1071 - 1072.

Kommentit (0)

Vastauksesi