Suomensukuiset kansat Itä-Karjalasta itään ja Inkerinmaasta kaakkoon

Suomensukuiset kansat Itä-Karjalasta itään ja Inkerinmaasta kaakkoon

Netistä löytyy kartat
* http://www.aroundspb.ru/maps/uralic/900ad.jpg
* http://www.aroundspb.ru/maps/uralic/13-14ad.jpg
* http://www.aroundspb.ru/maps/uralic/15-16ad.jpg
joissa on kuvattu Suomen lähialueiden etnistä jakaumaa vuosina 900, 1300-1400 ja 1500-1600.

Nämä kartat ovat Eero Kuussaaren kirjasta Suomen suvun tiet, joka on julkaistu vuonna 1935. Kyseisessä kirjassa vastaavia karttoja on useampiakin.
Mihin lähteisiin karttojen väritys mahtaa perustua ja missä määrin niihin voi luottaa?

Tässä 1800-luvun puolivälin luotettavammalta näyttävässä kartassa suomensukuisten kansojen alueet ovat jo huomattavasti suppeampia:
http://www.aroundspb.ru/maps/uralic/1851_nwrossia_etn.jpg

Kuinka kauas suomensukuisten kansojen alueet ovat todellisuudessa mahtaneet ulottua:
Onko esimerkiksi Novgorodin kaupunkia ympäröivillä alueilla puhuttu suomen tapaista kieltä vielä noin vuonna 1000?
Entä milloin Äänisen itäpuolella kieli vaihtui venäjäksi?
Jossain luki, että Äänisniemi alkoi venäläistyä 1500-luvulla ja Vodlajärven ympäristössä on vieläkin hyvin suomenkielisiltä näyttäviä paikannimiä.
Yhdellä nettisivulla on myös kartta http://www.elisanet.fi/alkupera/Pven.jpg jossa saamenkielisen nimistön itäraja on sijoitettu Vienanjoelle asti.
Onko edellä kuvatusta aiheesta olemassa mitään 1930-luvun karttoja luotettavampia lähteitä?

5 vastausta

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja sisältää itse asiassa monta kysymystä.

Tätä nykyä puhutaan suomalais-ugrilaisista kansoista, vaikka ne suomensukuisia ovatkin. 1920-luvulla ja jatkosodan aikana lähdettiin "vapauttamaan heimokansoja". Se kalskahtaa Suur-Suomi -aatteelta.

Eero Kuussaari oli jääkäri, sittemmin upseerina toiminut varsin suomalaisuushenkinen mies. Hänet mainitaan myös sotahistorioitsijana. Eero  Kuussaari oli heimosoturi ja Akateemisen Karjala-seuran jäsen. Hänen karttansa suomensukuisten kansojen levinneisyydestä teoksessa Suomen suvun tiet ovat jotenkin pullistelevia.

Suomen suvun tiet -teoksen karttojen väritystä selitetään kirjan sivulla 320 ja sivulta 321 alkaa  mittava lähdeluettelo. Vilkaisu karttoihin osoittaa niiden kuvaavan suomalais-ugrilaisten kielten eli näitä puhuvien kansojen levinneisyyttä. Aikaisemmin näkemiini levinneisyyskarttoihin nähden ne liioittelevat eikä niihin voi sokeasti luottaa. Kirjaa on yleensäkin luettava aikakautensa suomalaisuushenkisen kirjoittajan tuotoksena.

Mainitsemasi kartta vuodelta 1851 on suppea. Se ei esitä Uralin itäpuolisen maan osuutta ollenkaan.

Suomalais-ugrilaisten kansojen levinneisyys ja arviot siitä ovat vaihdelleet aikakaudesta toiseen. Osa kielistä on kuollut, osa taas vahvistunut tai heikentynyt. Ohessa on linkki karttaan; joka vastaa paremmin nykykäsityksiä. Suomalais-ugrilaisten kielten levinneisyydestä meiltä kysyttiin vastikään. Vastauksemme löytyy täältä. http://www.kysy.fi/kysymys/suomalais-ugrilaisen-kielen-puhujien-historiallinen-levinneisyys-pohjolaan

Tietojemme mukaan Novgorodissa puhuttiin 1000-luvulla muinaisvenäjää.

Stalinin aikana Neuvostoliiton kaikkien alueiden viralliseksi kieleksi tuli venäjä.

Ei ihmetytä, että Vodlajärven ympäristöstä löytyy suomenkielisiltä vaikuttavia nimiä; sijaitseehan se Karjalassa.

Saame on suomen kielen sukulainen joskin etäinen sellainen.

Lukemista:

  • Hajdú, Péter (toim.): Suomalais-ugrilaiset. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1975. ISBN 951-717-068-8.
  • Hakamies, Pekka: Ison karhun jälkeläiset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 697. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998. ISBN 951-717-989-8.
  • Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
  • Laakso, Johanna (toim.): Uralilaiset kansat: Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.ttiin vastikään
Kommentit (4)
Nykyään puhutaan mitä sattuu, ihan kuten ennenkin. Kieliryhmän nimenä suomalais-ugril... Nykyään puhutaan mitä sattuu, ihan kuten ennenkin. Kieliryhmän nimenä suomalais-ugrilainen on vanhentunut, nykyään ryhmän nimi on uralilaiset kielet. Nimi muutettiin kun mukaan lisättiin samojedikielet. Suomalais-ugrilaisisat kansoista puhuminen on melkoista sekottamista, eikä suomensukuiset kansat ole yhtään selkeämpi termi. Kyse on samansukuisia kieliä puhuvista kansoista, eikä sukukansoista. Nykyajan tiede, geenitekniikka mukaan lukien, on osoittanut että kielet ja kansat eivät kulje samaa matkaa, paitsi joskus lyhyen aikaa.
8.2.2017 19:05 Telttu Ella 18073
Korjasin vastauksen viimeistä virkettä: saame on suomen etäinen kielisukulainen. Saame ... Korjasin vastauksen viimeistä virkettä: saame on suomen etäinen kielisukulainen. Saame kuuluu samojedikieliin, joka on siis kieliryhmä.
9.2.2017 16:00 Helsingin kaupunginkirjasto 0
Korjasin vastauksen viimeistä virkettä: saame on suomen etäinen kielisukulainen. Saame ... Korjasin vastauksen viimeistä virkettä: saame on suomen etäinen kielisukulainen. Saame kuuluu samojedikieliin, joka on siis kieliryhmä.
9.2.2017 16:00 Helsingin kaupunginkirjasto 0
Näytä enemmän
Ohhoh! Mistä lähtien saamenkieli mukaon ollut samojedikieli? Ei todellakaan ole. Samojed... Ohhoh! Mistä lähtien saamenkieli mukaon ollut samojedikieli? Ei todellakaan ole. Samojedikielillä ei ole oikein yhtään yhteistä sanastoa niiden kielten kanssa joita aiemmin nimitettiin suomalais-ugrilaisiksi kieliksi. Saamen ja suomen kielillä on hyvin paljon yhteistä sanastoa, ja muutenkin ne selvästi ovat PALJON läheisempää sukua keskenään kuin samojedikielten kanssa.
9.2.2017 22:47 Telttu Ella 18073
Näytä vähemmän
09.02.201722:58
18073
49

Kirjaston korjaus omaan vastaukseensa (että saame muka on samojedikieli) on niin pahsti pielessä että täytyy tähän kaivaa edes joku lähde jossa uralilaiset kielet mainitaan: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:uralilaiset_kielet. Wikipedia ei aina ole se luotettavin lähde, mutta tämä nyt on ainakin suunilleen asiallinen kuvaus ja kartallepano: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet.

(Sivuhoumautuksena täytyy vielä mainita että löysinpä vaihteeksi hyviä uutisia karjalan kielen tilanteesta: http://www.karjalansanomat.ru/mielipide/askel-eteenp%C3%A4in ja http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/ala-asteella-kieli%C3%A4-uusien-st....)

Kommentit (0)
08.02.201716:13
22593
43

Suppea mutta hyvä katsaus uralilaisen kielikunnan kieliin sekä niiden entisiin ja nykyisiin puhuma-alueisiin sisältyy myös professori Tapani Lehtisen (1944 - 2014) kirjaan Kielen vuosituhannet  (SKS 2007). Se sai vuonna 2008 "hyvän akateemisen oppikirjan" palkinnon.

Kommentit (0)
10.02.201707:51
22593
12

Euroopassa puhuttavat kielet on tapana ryhmitellä kahteen suureen kielikuntaan: indoeurooppalaiseen ja uralilaiseen. (Kolmas, baski, on oikeastaan vain yksi kieli.)

Uralilainen kielikunta jakaantuu kahteen päähaaraan: suomalais-ugrilaisiin kieliin ja toisaalta samojedikieliin. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan pääosin Euroopassa.

Suomalais-ugrilaiset kielet jaetaan seuraaviin alaryhmiin:

a. Itämerensuomalaiset kielet: suomi, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi. (Erillisiksi itämerensuomalaisiksi kieliksi luetaan usein myös lyydiläismurteet eli lyydi ja inkeroismurteet eli inkeroinen.)

b. Saamelaiskielet

c. Volgalaiset kielet: mordva ja mari

d. Permiläiset kielet: udmurtti ja komi

e. Ugrilaiset kielet: unkari, hanti ja mansi

Samojedikieliä puhutaan lähes yksinomaan Siperiassa.

Käytännössä termejä uralilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet käytetään kuitenkin synonyymisesti.

--------------------------------

Tapani Lehtinen: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. SKS 2007.

Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen. Siltala 2016.

Kommentit (3)
Kuten wikipedian artikkelista käy ilmi, jaotteluja on monia, ja tilanne on jo muutamia ky... Kuten wikipedian artikkelista käy ilmi, jaotteluja on monia, ja tilanne on jo muutamia kymmeniä vuosia ollut vakiintumaton. Esittelemäsi jako on vain yksi monista. Itselläni ei ole mitään erityistä suosikkia noiden jakojen joukossa, mutta MIKÄÄN jako ei liitä saamea samojedikieliin, siinä meni kirjaston tädillä niin pahasti metsään että pakko oli korjata.
10.2.2017 08:47 Telttu Ella 18073
Tapani Lehtinen oli suomalaisen filologian professori Helsingin yliopistossa. Dosentti Lar... Tapani Lehtinen oli suomalaisen filologian professori Helsingin yliopistossa. Dosentti Lari Kotilainen on opettanut suomen kieltä Kölnin, Uppsalan ja Helsingin yliopistoissa. Heidän 2000-luvulla kirjoissaan esittämänsä uralilaisen kielikunnan jaottelu on täysin yhtäpitävä. Jos se on vain "yksi monista", luotan ehdottomasti siihen. Wikipedioihin sun muihin en luota lainkaan.
10.2.2017 10:51 V. V. Kandestoeber 22593
Sen verran edellä esittämäni luettelo kaipaa tarkennusta, että nykyisistä itämerensu... Sen verran edellä esittämäni luettelo kaipaa tarkennusta, että nykyisistä itämerensuomalaisista kielistä pitää pudottaa pois liivi, koska viimeinen sitä äidinkielenään puhunut ihminen kuoli kesäkuussa 2013. Asia mainitaan tänään 10.2.2017 Helsingin Sanomissa itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthalin haastattelussa.
10.2.2017 11:21 V. V. Kandestoeber 22593

Kiitän Ella Telttua korjauksesta korjaukseeni! Karsea aivopieruni sijoitti saamen samojedikieliin. Se ei ole totta, kyseessä on aivopieru! Saame on suomalais-ugrilainen kieli.

Kommentit (0)

Vastauksesi