Suomen kirjakielen isä on Mikael Agricola.Onko muilla mailla kirjakielen isiä...

Suomen kirjakielen isä on Mikael Agricola.Onko muilla mailla kirjakielen isiä...

Suomen kirjakielen isä on Mikael Agricola.Onko muilla mailla kirjakielen isiä vastaavasti?Mitkä ovat esimerkiksi ruotsin,englannin saksan ja venäjän kirjakielten isät?

Vastaus

Suomen kirjakieli on siitä erikoinen, sillä yksi henkilö eli Mikael Agricola loi sen hyvin vähäisen käytön pohjalta. Ennen Agricolaakin suomea oli yksittäisinä mainintoina vieraskielisissä kirjoissa ja luultavasti esimerkiksi Isä meidän -rukous ylös kirjoitettuna, mutta suomen kirjoittamisen pohjaa oli hyvin vähän ennen Agricolan aikaa, vaikka suomea oli toki puhuttu jo iät ja ajat. On tosin syytä muistaa, että Agricolalla oli myös apulaisia, joiden tarkka panos Agricolan julkaisemien suomenkielisten teosten syntyyn on jäänyt hämärän peittoon. Agricolan jäljiltä oli olemassa suomen kirjakieli, olkoonkin, että se ”Raamattuun” perustuvana ei sisältänyt vielä esimerkiksi erikoistunutta tieteellistä sanastoa.

Monissa muissa kielissä ei liene yksi ainoa henkilö antanut yhtä suurta panosta kirjakieleen. Esimerkiksi ruotsin kirjakieli on kehittynyt paljon pidemmän ajan kuluessa, aina 800-luvun riimukirjoituksista alkaen, eikä voitane samalla tavalla nimetä yhtä henkilöä sen kuvainnolliseksi isäksi. Vanhimpien kirjoittajien henkilöllisyyskin on kadonnut historian hämärään. Ruotsin kielen historiasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli ja laajemmin ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska.

Ruotsin tavoin englannillakin on kirjakielenä pitkät juuret eikä yhtä nimettävää isää. Esimerkiksi ehkä tunnetuimman muinaisenglanniksi kirjoitetun teoksen ”Beowulf” kirjoittajan henkilöllisyys on tuntematon. Myös venäjän kirjakielellä on pidempi kehityshistoria eikä ihan Agricolan veroista kirjakielen kehittäjää, vaikka Mihail Lomonosov loikin perustan nykyaikaiselle venäjän kirjakielelle. Viron kirjakieli sai alkunsa melko samoihin aikoihin suomen kanssa, mutta silläkään ei ollut yhtä ainoaa Agricolan kaltaista luojaa.

Pienemmistä kielistä saattaisi löytyä hiukan Agricolan kaltaisia kirjakielen luojia. Sloveenin kielen isäksikin kutsuttu Primož Trubar (1508–1586) oli Agricolan aikalainen ja julkaisi ensimmäiset sloveeninkieliset kirjat. Valikoimassa on selvää yhtäläisyyttä Agricolan kanssa: Trubar laati katekismuksen ja aapisen sekä käänsi ”Uuden testamentin” ja muuta uskonnollista kirjallisuutta. Trubarin panosta sloveenin kielen kehittämiseen käsitellään Juhani Nuorluodon teoksessa ”Slaavien kirjallisen traditiot ja kirjakielet”(Yliopistopaino, 2003), jossa nostetaan esiin myös makedonian kielen merkittävin kehittäjä Blaže Koneski, joka tosin ei ehkä panoksessaan yllä aivan Agricolan tasolle. Afrikan monista kielistä saattaa löytyä myös yksittäisiä kirjakielen luojia, sillä niitä saattoivat kehittää lähetyssaarnaajat pyrkiessään kääntämään ”Raamatun” paikalliselle kielelle.

Kommentit (0)

Vastauksesi