Suomalaisista

Suomalaisista

Mikä erottaa Itämerensuomalaisen alueen historiallisesti muista Pohjoismaista ja itänaapureista niin ettei tänne ollut vielä syntynyt valtiollisia oloja 400- ja 1200-luvukujen välillä? Kuitenkin on puhetta Merovingi ajan Suomalais-Virolaisesta merimahdista sekä Suomen, Kainuun ja Saaren kuninkaista, unohtamatta kalevaa ja tämän poikia.

4 vastausta

Syrjäinen asema ja hankala kieli. Finlandin, maan äären, uskottiin myös olevan vailla maaperän rikkauksia. Pohjoismaista yhteyttä ei Suomella vielä ollut, kun suurvallat alkoivat kehittyä sen itä- sekä länsipuolella. Suomesta tuli niiden rajamaa ja puskurialue, joka, Baltian tavoin, kiinnosti lähinnä vain Venäjän ja Ruotsin etupiirien jaon kannalta. Suomalais-virolainen merimahti on voinut tarkoittaa merenkulkua Suomenlahden yli Baltiasta pohjoisiin erämaihin, Suomeen / Saameen, metsästys- ja kalastusalueille, joilla lienee tapahtunut myös meri- ja rannikkorosvousta. Kalevalassa kuvattu merimatka Pohjolaan tuskin on voinut tarkoittaa muuta kuin Suomenlahden ylitystä?

Kommentit (0)
22.11.201921:46
17677
13

Itäisen ja läntisen Fennoskandian välillä on ollut paljon yhteyksiä jo kivikaudella. Siinä vaiheessa kun uusi (jotakin esigermaanista kieltä puhuva) ihmisjoukko alkoi puskea Skandinaviaan, siellä ollut vanha pronssikautinen kulttuuri hajosi hyvin nopeasti rautakautisen kulttuurin tieltä. Uuden kulttuurin invaasio ei ulottunut Skandinaviasta itäisen Fennoskandian puolelle, joten yhteydenpito meren yli täältä Skandinaviaan on varmaankin ollut jonkin aikaa katkolla. Niinpä  rautakausi saapui tänne lounaisrannikolle Suomenlahden eteläpuolelta -- ja nykyisen Itä-Suomen alueelle idästä, ehkä jopa aiemmin kuin lounaisrannikolle.

Tätä taustaa vasten voisi ajatella että jossain historiallisessa vaiheessa olisi tosiaan ollut sellainen runonlaulajien sukupolvi, jonka mielessä Kalevan kansa asui Suomenlahden eteläpuolella, ja Pohjolan kansa pohjoispuolella. Voitaisiin siis ainakin leikisti kuvitella että Seppo Ilmarinen oli konsultti joka tuli tänne synkkään Pohjolaan neuvomaan meitä poloisia raudan käsittelyssä. Siis kuinka tehokkaasti rautainen aura kyntää maata vanhoihin pronssikauden vermeisiin verrattuna, ja kuinka kuumaksi ahjo täytyy saada että rauta alkaa totella, ja mihin kaikkeen se sitten taipuukaan kun lopulta taipuu. Ja niin edelleen.

Sammon synty ja Sammon ryöstö ovat kylläkin ihan eri aikakauden tarinoita. Ainakin Kalevalaan päätyneet variantit näistä runoista ovat tyyliltään ja hengeltään aivan erilaiset. Sammon ryöstö on viihteellinen, huumorin sekainen toimintajännäri, jossa jokaisella henkilöllä on yksilöllinen psykologinen profiili, kun taas Sammon synty-runo koostuu kauttaaltaan myyttisistä tyylikeinoista, kuten se että asiat tehdään ryppyotsaisesti aina kolmeen kertaan.

Kommentit (0)
23.11.201918:45
22151
10

Pentti Virrankosken mukaan Suomessa ei valtionmuodostus rautakaudella vielä ollut mitenkään mahdollista, koska väestö oli vähäinen ja yhteiskunta kehittymätön. Toisaalta, huomauttaa Virrankoski, itse Ruotsissakin valtio oli 1000-luvulla vasta syntymässä. Siellä lähes itsenäiset maakunnat olivat viikinkiajalla löyhästi ryhmittyneet Sveanmaaksi ja Götanmaaksi. Vasta 1100-luvun alussa Sveanmaan kuninkaista tuli koko Ruotsin hallitsijoita, mistä valtakunta sai nimensä (> Svea rike > Sverige). Kehitystä hidasti vielä kahden johtavan suvun verinen taistelu kuninkuudesta niin, että vuoden 1220 tienoille asti Ruotsi oli varsin hajanainen eivätkä ylimykset antaneet kuninkaalle suurtakaan arvoa.

 Keskiajalla "Suomea" tai "Suomen kansaa" ei nykymerkityksessä lainkaan ollut. Siksi 1800-luvulla kansallisuusaatteen vaikutuksesta syntyneitä käsityksiä ei pidä projisoida kaukaiseen menneisyyteen.Myöhemmän Suomen lounaisin osa liittyi jo varhain Uppsalassa hallitsevan Sveanmaan kuninkaan valtapiiriin. Varsinais-Suomen länsiosissa ja Satakunnassa asuneen väestön ja toisaalta svealaisten edut olivat yhteiset: kauppa kukoisti ilmeisen rauhan ja järjestyksen vallitessa. Myös kristinusko yhdisti jo tähän aikaan lounaisinta Suomea ja Uplantia. Idempänä ja sisämaassa kehitys kulki aivan eri aikatasossa: Varsinais-Suomen itäosa ja Häme olivat vielä itsenäisiä heimoalueita, samoin 1100-luvulla Karjalakin.

Nykytutkimuksen mukaan lounaisin ja läntisin Suomi siis oli edellä kuvatulla tavalla yksi elementti itse Ruotsin valtion muodostumisprosessissa.

Mutta miksi Ruotsissa valtionmuodostus sitten ylipäätään pääsi vauhtiin edellä kuvattuna aikana? Referoin seuraavassa Kari Tarkiaisen esittämää tiivistystä asiasta: Ruotsi koki siihen asti ennennäkemättömän voimakkaan talouskehityksen kauden 1100-luvun lopusta suunnilleen 1300-luvun puoliväliin (eurooppalaisen kysynnän vilkastuminen erityisesti hansaliiton syntymisen jälkeen). Muutoksen seuraukset näkyivät myös syntymässä olevassa valtiossa, sen johdossa ja hallinnossa (maakuntalait saivat kirjallisen muodon; yhteiskunnan hierarkkinen järjestys muotoutui rälssi- ja pappissäätyineen, porvareineen ja talonpoikineen; linnoja ja kirkkoja rakennettiin ja kaupunkeja perustettiin; yhteiskunnan kirjallistuminen, siis kirjallisen kulttuurin omaksuminen, pääsi alkuun; uudet luostarit sekä ylioppilaiden ja teinien matkat mannermaan oppikeskuksiin liittivät Pohjolan barbaarisen periferian Euroopan sivistysperinteisiin jne.) - Tästä kaikesta siis myös meidän maamme, aluksi sen lounaisimmat osat, alkoi merellisten Uplannin-yhteyksiensä ansiosta jo suhteellisen varhain päästä osalliseksi.

***

  • Pentti Virrankoski: Suomen historia. Maa ja kansa kautta aikojen. SKS 2012.
  • Kari Tarkiainen: Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan. SLS 2010.
  • Dick Harrison: Sveriges historia 600 - 1350. Norstedts 2009.
  • Tapio Salminen: "Suomalaisuus" ja "muukalaisuus" kokemuksena keskiajalla. Teoksessa Satunnaisesti Suomessa. Kalevalaseuran vuosikirja 97. SKS 2018.

 

 

Kommentit (0)
23.11.201921:10
17677
5

Suomi jaettiin naapurivaltioiden kesken siksi, että parempien satojen voimalla vauraammat kansat ehtivät aloittaa valtion­rakennus­projektinsa jo aikaisemmin. Auringon säteiden energiamäärä riippuu siitä miten suoraan säde osuu maahan, miten lyhyen matkan se kulkee ilmakehän läpi. Ennen teollistumisen aikaa pohjoinen sijainti on tehnyt meistä hyvin köyhiä verrattuna niihin kansoihin, joiden maille auringon säteistä saadaan enemmän energiaa. Jopa eteläinen Ruotsi on selvästi etelämpänä kuin Suomen eteläisimmät maatalous­maat, ja Skoonen viljelys­maat ovat selvästi tuottoisampia.

Jos itäisen Fennoskandian rannikko ulottuisi yhtä pitkälle etelään kuin läntisen, ja jos läntisen puolen rannikko ulottuisi vain näille meidän leveys­asteillemme, tilanne olisi toinen, me olisimme olleet viikinkejä skandinaavien sijaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi