Suomalaiset pakolaisina

Suomalaiset pakolaisina

Syyriassa on käynnissä sisällissota ja syyrialaisia on paennut sen vuoksi naapurimaihin ja osa on hakenut turvapaikkaa eri Euroopan maista. Kuvitellaan, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, mutta mikään muu maa ei joutuisi sotaan Venäjän kanssa. - Olisiko suomalaisilla tässäkin tilanteessa perustuslain mukainen oikeus lähteä maasta? - Voisivatko suomalaiset hakea turvapaikkaa naapurimaista Ruotsista, Norjasta tai Virosta? - Olisiko todennäköistä, että nämä maat myöntäisivät kaikille hakijoille turvapaikan? - Jos turvapaikkaa ei myönnettäisi, niin voisivatko suomalaiset jäädä oleskelemaan näihin maihin sodan päättymiseen asti jollain muulla perusteella? - Antaisiko Suomi kansalaistensa poistua maasta vapaasti vai miehitettäisiinkö lentokentät, satamat ja maarajat poistumisen estämiseksi? - Saattaisiko Suomi vaatia paenneiden kansalaistensa palauttamista takaisin maahan Ruotsista, Norjasta tai Virosta? - Pystyisivätkö suomalaispakolaiset siirtämään kotimaan pankeissa olevat varansa ulkomaisiin pankkeihin rahoittaakseen toimeentulonsa? - Olisiko suomalaisilla oikeus saada sosiaaliturvaa Ruotsista, Norjasta ja Virosta ennen kuin löytäisivät itselleen työpaikan?

Vastaus

 

Vastaaminen tähän laajaan kysymykseen on vaikeata ja sisältää paljon spekulointia ja arvelua. Mitä todella seuraisi ja miten näissä tapauksissa meneteltäisiin, selviäisi ehkä vasta tositilanteessa. Ja toivottavasti sellaiseen ei koskaan jouduta.

Helsingin Sanomat kuvitteli talvisotaa uusiksi jutussaan vuonna 2010. Aluksi tasavallan presidentti hyväksyy liikekannallepanon ja luovuttaa ylipäällikkyyden puolustusvoimien komentajalle. Hyökkääjä pyrkisi ehkä ensiksi tuhoamaan Yleisradion Pasilan toimitilat ohjusiskuilla. Näin tehtäisiin hankalaksi tiedonvälitys ja uutisointi maassamme. Lisää ilmaiskuja seuraisi hävittäjien toimesta. Suomessa astuisi voimaan kriisiajan poikkeuslaki, puolustustilalaki: valtio voi rajoittaa kansalaisten kokoontumisvapautta, liikkumista, poliittista ja taloudellista toimintaa. Yksityisomaisuuteen voidaan kajota ja sensuurikin on mahdollista.

"Maantiet täyttyvät pakolaisvirroista kohti kesämökkejä ja Ruotsia. Siviilien kännykät eivät toimi, internetistä puhumattakaan" visioi toimittaja. "Sotaa käyvät maat ottavat yhteen myös elektronisesti. Tietoverkoissa häiritään vihollisen ja suojataan omien lähetyksiä. Siellä hakkeroidaan, kaapataan, tuhotaan, tiedustellaan ja solutetaan ilman räjähteitä". Tällainen toiminta olisi nykyaikana varmaankin olennainen osa sodankäyntiä, samoin pyrkimys katkaista sähköverkko ja vedenjakelu. Pankkien toiminta ja rahansiirrot olisivat näissä oloissa haavoittuvaisia.

Tietyillä alueilla väestöä jouduttaisiin varmasti evakuoimaan oman maan sisällä. Perustuslain mukaisia kansalaisten tärkeimpiä oikeuksia eivät puolustustilalaki ja toinen poikkeuslaki valmiuslaki saa kuitenkaan rajoittaa enemmän kuin on ehdottoman tarpeellista. Vastaajan oman em. pykälistä tekemän tulkinnan mukaan ei siviilien siirtymistä vaikkapa Ruotsin puolelle voisi ilman päteviä perusteluja estää, sikäli kuin se edes olisi tarpeen. Tosin lentokentät ja satamat olisivat strategisesti tärkeitä kohteita hyökkääjälle, joten normaali liikennöinti vosi olla hankalaa.

Ainakin Ruotsi on perinteisesti ollut myötämielinen erilaisten ihmisryhmien avuntarpeen edessä. Ruotsi, Norja, Viro ja Suomi ovat kaikki Euroopan unionin jäsenmaita ja sen vuoksi myös unionin tasolla solmitut sopimukset maiden yhteistyöstä koskevat näitä kaikkia. EU:n ns. Lissabonin sopimus toteaa: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti". Mitä se käytännössä tarkoittaisi, on vaikea sanoa, sillä nykyisen unionin aikana tällaista tilannetta ei vielä ole tullut eteen.

Jäsenmaiden kansalaisillahan on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Ainakin alle kolmen kuukauden oleskelun pitäisi sujua ongelmitta. Yli kolmen kuukauden saati pysyvän oleskelun kohdalla asetetaan jo joitakin vaatimuksia. EU-lainsäädäntö sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta sääntelee EU-maiden välillä liikkuvien sosiaaliturvaa, pohjoismaissa lisäksi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus. Tällainen väestön yhtäkkinen massasiirtyminen naapurimaahan voisi kyllä vaatia tilanteen erityistä tarkastelua. Suomalaisia voitaisiin ehkä pitää humanitaarisin syin suojelua tarvitsevina.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi