Suomalaisesta urheiluelämästä ei saa mitään selvää, tolkkua.

Suomalaisesta urheiluelämästä ei saa mitään selvää, tolkkua.

Terve. Suomalaisesta urheiluelämästä ei saa mitään selvää, tolkkua. Kun lähtökohtana voidaan pitää, että kaikessa elämässä pitää olla tarkoitus¨. Monien tavoin näin on todennut itävaltalainen Viktor E. Frankl. Näkyviin on tässä sekasotkussa noussut se, että 1940- luvulle saakka urheilulla oli laajalti kansaa kannustanut tarkoitus. Isänmaa.
Nyt tuntuu siltä, että päällä on tarkoituksettomuuden tunne. Ollut 60-70 vuotta. Mitäs sanotte, mitäs kirjat ja kirjailijat mahtavat pohtia? Olisi kiva saada vinkkejä...

Vastaus

Olenkohan kovin väärässä, mutta minä olen ymmärtänyt Franklin opetuksen niin että ihmisen elämällä pitää olla merkitys. Urheilu voi antaa ihmiselle merkityksen joko suoraan tai välillisesti, ja luulenpa että aika harva on urheillut päällimmäisenä tarkotuksenaan tuottaa isänmaalle kunniaa. Kyllä siinä oma suoritus on ollut olennaisinta. Vaan kukapa tuon osaa sanoa.

Elämän tarkoituksesta ja myös tarkoituksettomuudesta on kirjoitettu niin monia ja erilaisia tekstejä, että niitä on mahdoton ruveta luettelemaan. Eksistentialistit sodan jälkeen perustivat koko ajattelunsa tämän ajatuksen pohdintaan, ja vaikka heidän suuntauksensa on mennyt muodista, samoja teemoja viljelevät nykyisetkin kirjailijat, ainakin ne jotka haluavat sanoa jotain painavaa. Kevyemminkin asiaan voi suhtautua: Monty Python -ryhmä teki jopa elokuvan nimeltä Elämän tarkoitus, minä katson sen aina silloin kun alkaa tuntua pahalta.

Lähteet:
http://www.helmet.fi/record=b1247609~S9*fin
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksistentialismi
http://www.helmet.fi/record=b1771659~S16*fin

Kommentit (0)

Vastauksesi