Suomalais-ugrilaisen kielen puhujien historiallinen levinneisyys Pohjolaan

Suomalais-ugrilaisen kielen puhujien historiallinen levinneisyys Pohjolaan

Mitä tällä hetkellä tiedetään ugrilaisen kielen puhujien levinneisyyden historiasta nykyisten Fennoskandian, Vienan Karjalan ja Kuolan niemimaan alueelle? Muinaisten S-U:n kielien puhujat tulivat varmaankin jääkauden päätyttyä noin 10000 vuotta sitten, mutta levittäytyivätkö pysyvämmin he myös nykyisten Norjan, Ruotsin ja Tanskan alueille? Oliko täällä Pohjolassa ensimmäiset jääkauden jälkeiset kieliryhmät S-U:ia, jolloin saamen, suomen ja viron kielet olisivat jäänteitä tuolta ajalta jolloin S-U "hallitsivat" Pohjolaa. Vai ovatko S-U:n puhujat olleet aina pieniä ryhmiä, jotka ovat olleet omissa oloissaan ja "antaneet" germaanisten kieliä puhujien "hallita" Pohjolaa? Oliko Pohjolan jääkauden jälkeinen "alkukieli" alunperin muinais-suomalais-ugrilainen?

2 vastausta

Erityisesti emeritusprofessori Kalevi Wiik on levittänyt käsitystä siitä, että suomalais-ugrilaisia kieliä olisi puhuttu koko Skandinavian alueella. Useimmat kielititetilijät ovat kuitenkin esittäneet kritiikkiä Wiikin näkemyksiä kohtaan, eikä niitä voidakaan pitää tieteellisesti täysin ongelmattomina. Esimerkiksi FM Jaakko Häkkinen, joka on suomalais-ugrilaisten kielten tohtoriopiskelija Helsingin yliopistolla, kumoaa Wiikin teorian varsin uskottavsti mm. täällä: http://www.elisanet.fi/alkupera/Wiikismi.html ja täällä: http://www.elisanet.fi/alkupera/UKK.html

Tiivistettynä: uralilainen kantakieli on kielitieteilijöiden keskuudessa yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan alkanut levitä vasta samoihin aikoihin kuin indoeurooppalainen, aikaisintaan suunnilleen 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen alkuasuttajat saapuivat kuitenkin tänne jo noin 8500 ennen ajanlaskun alkua, joten he eivät nykytiedon valossa voineet olla kieleltään uralilaisia. Keski-Euroopan alkuperäisistä, paleoeurooppalaisiksi kutsutuista kielistä sen sijaan on jäänyt jälkiä esimerkiksi germaanisiin kieliin, joiden perusteella voidaan sanoa, ettei tuo kieli muistuttanut kantauralia. Suomen muinaiset asukaat ovat voineet puhua jotakin paleoeuroppalaista kieltä tai jopa kantauralin muinaista sukulaiskieltä, mitään todisteita suuntaan tai toiseen ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa.

 

 

 

Kommentit (0)
06.02.201717:16
14164
36

Tähän sopisi lähteeksi myöskin ne samat jotka kirjaston vastaus antaa kysymykseen http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-suomalais-ugrilaiset-kielet-syrjayttiva...

Kommentit (1)
Olen vain osittain samaa mieltä. Fennougristi Jaakko Häkkinen on tullut tunnetuksi kieli... Olen vain osittain samaa mieltä. Fennougristi Jaakko Häkkinen on tullut tunnetuksi kielihistorian etevänä ja korkeatasoisena asiantuntijana, jonka artikkeleihin ainakin itse olen tottunut täysin luottamaan. Sen sijaan toinen kirjaston 5.1.2017 julkaisemassa vastauksessa linkitetty verkkolähde on selvästikin harrastelijan laatima; asiaa ei auta se, että artikkeli perustuu Radio Yle 1:n taannoiseen jaksoon ohjelmasarjassa Aristoteleen kantapää, jossa haastateltiin muuatta arkkitehtia, jota häntäkin on pidettävä amatöörinä kielihistorian vaikealla alalla. Vuosituhansien takaisen kielihistorian monimutkaisuus sisältää suuria väärinkäsityksen ja sekaannuksen vaaroja, jos asialla ei ole vaikkapa juuri Jaakko Häkkisen kaltainen spesialisti. Tarkoittamani artikkeli sisältää "kammottavia" asiavirheitä, joista esimerkkinä vaikkapa seuraava: "Tämä on noin 6400 – 6000 e Kr ajalta paleoliittisellä kivikaudella." Jokaisen esihistoriaan vähänkin perehtyneen luulisi tietävän, ettei Pohjois-Euroopan mahdollisesta paleoliittisesta kivikaudesta tiedetä yhtään mitään (kun Susiluola-teoriakin tuntuu kumoutuneen), vaan Suomen ja lähialueiden esihistorian katsotaan alkavan vasta ns. mesolitikumista eli kivikauden keskimmäisestä jaksosta. Lisäksi artikkelin runsaat kielivirheet viittavat siihen, ettei teksti ainakaan asiantuntijan kirjoittama ole. Nykyaikana erilaisia samaa aihepiiriäkin koskettelevia tekstejä suorastaan tulvii verkosta. Jatkuvasti toisteltuun "mediakriittisyyteen" pitäisi mielestäni kuulua keskeisenä juuri se, ettei niitä rinnastettaisi sisällöltään samanarvoisina vaan opeteltaisiin näkemään niiden keskinäinen hierarkia tai suoranainen jyrkkä eriarvoisuus tiedonlähteinä.
6.2.2017 20:07 V. V. Kandestoeber 18292

Vastauksesi