Sisällissodassa kostotoimia valkoisia kohtaan?

Sisällissodassa kostotoimia valkoisia kohtaan?

Tapahtuiko vuoden 1918 sisällissodan jälkeen punaisen osapuolen toimesta kostotoimenpiteitä valkoista osapuolta kohtaan missään määrin Suomessa?

3 vastausta

Anteeksi kovasti vastauksen viivästyminen. Punaisten väkivallanteot kohdistuivat helmikuussa 1918 sodan jo alettua pääasiassa suojeluskuntalaisiin, jotka pyrkivät pohjoiseen valkoisten yhteyteen tai jotka jäivät kiinni punaisten alueellaan tekemissä selustan puhdistustoimenpiteissä. Myös siviiliväestö joutui lukuisten väkivallantekojen kohteeksi. Näistä osa oli täysin sattumanvaraisia. Syynä oli yleensä punakaartilaisten ja alempien päälliköiden kurittomuus ja mielivalta. Punaisten johdon ja taistelukyvyn romahdettua alkoi huhtikuun lopussa punaisten suureksi osaksi ilman johtoa jääneiden joukkojen ja myös suurten punaisten siviilipakolaismäärien sekasortoinen pako kohti itää. Paon yhteydessä punaiset syyllistyivät lukuisiin murhiin ja ryöstöihin, joihin kannustimena oli useissa tapauksissa kosto ja vanha kauna. Näihin liittyivät valkoisten vankien järjestelmälliset lähes 160 murhaa Kouvolassa, Korialla ja Viipurissa. Kaiken kaikkiaan punaisen terrorin uhrina sai surmansa 1649 henkilöä. Kenraali Mannerheim pyrki sodan aikana hillitsemään vangiksi joutuneiden punaisten mielivaltaista teloittamista. Sodan jälkeen punaisten asianmukaista tuomitsemista varten perustetuissa valtiorikostuomioistuimissa langetettiin yhteensä 555 kuolemantuomiota, joista 265 pantiin täytäntöön. Kuten tunnettua, olot punaisten vankileireillä olivat epäinhimilliset ja kuolleisuus suurta. Rankaiseminen oli valtiollista ja systemaattista ja tämä suuressa määrin suitsi punaisten kostotoimenpiteitä. Yksittäisiä kostotoimenpiteitä on saattanut tietenkin tapahtua.

Lähteitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

Risto Alapuro (2008): Sisällissodan väkivallan kuva. Teoksessa: Kukkonen, J. & Heikka, E. (toim.) Punamustavalkea 1918 kuvat, s. 11–21.

Osmo Jussila, Seppo Hentilä & Jukka Nevakivi (2006): Suomen poliittinen historia 1809–2006

Turo Manninen (1982): Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina. Taistelun luonne valkoisten sotapropagandassa vuonna 1918

Jukka I. Mattila & Jarkko Kemppi (2007): Suomen vapaussota 1918.

Jaakko Paavolainen (1966): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, 1 Punainen terrori

Jaakko Paavolainen (1967): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, 2 Valkoinen terrori.

Jaakko Paavolainen (1974): Suomen kansallinen murhenäytelmä

Ulla-Maija Peltonen (2003): Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta

Siltala, Juha (2009)Sisällissodan psykohistoria

Marko Tikka: Kenttäoikeudet: Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica

Marko Tikka: Terrorin aika: Suomen levottomat vuodet 1917–1921

Mirja Turunen (2005): Veripellot. Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918

Mikko Uola (1998): Seinää vasten vain; poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918

Anthony F. Upton (1980–1981): Vallankumous Suomessa 1917–1918, osat I–II.

Heikki Ylikangas toim. (1993b): Vaikea totuus, vuosi 1918 ja kansallinen tiede

Heikki Ylikangas (1986): Käännekohdat Suomen historiassa

Heikki Ylikangas (2007): Suomen historian solmukohdat
Jaakko Paavolainen (1971): Vankileirit Suomessa 1918.

Kommentit (0)
28.01.201514:32
12111
58

Sisällissodan jälkeisinä levottomina vuosina 1918 - 1921 Suomessa tehtiin kaikkiaan 226 kuolemaan johtanutta poliittista väkivallantekoa. Sitä, mitkä tapauksista oli tehty kostotarkoituksessa, on mahdoton todentaa. 226 kuolonuhrista punaisiksi luokiteltavia oli 102, valkoisia 62 ja loput 62 "ei kumpiakaan". Surmaajista punaisia oli 43, valkoisia 175 ja "ei kumpiakaan" 8.

Lähde: Marko Tikka, Valkoisen hämärän maa? Suojeluskunnat, virkavalta ja kansa 1918 - 1921. SKS 2006.

Kommentit (0)
28.01.201512:31
4037
37

Kysymykseen ei ole vastattu ollenkaan vaan vastaus on tehty ikäänkuin kysymys olisi päinvastainen.

Osavastauksena voi mainita, että valkoinen terrori tappoi 7370 punaista ja 926 muuta. Lisäksi vankileireillä tapettiin tai kuoli 14059 henkeä. Tästä kokonaismäärästä laillisissa tuomioistuimissa tuomittuja ja ammuttuja oli edellä mainittu 265. (Sotilasaikakauslehti 5/2008)

Punaisten kostotiomenpiteitä ei liene juuri ollut. Tämä johtuu varmaan osittain siitä, että tappajat jäivät tuntemattomiksi.

Kommentit (0)

Vastauksesi