Sinuttelu ja teitittely nyky-Ruotsissa?

Sinuttelu ja teitittely nyky-Ruotsissa?

Länsinaapurissamme Ruotsissa on tunnetusti jo todella pitkään ollut vallalla käytäntö, jonka mukaan tuntemattomiakin ihmisiä sinutellaan esim. ikään tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Jostain olen saanut (ehkä virheellisen) käsityksen, että tässä suhteessa olisi ainakin joissakin tapauksissa palattu takaisin teitittelykäytäntöön. Esimerkkinä voin mainita, että kun kuluvana kesänä kävin Skansenilla ja halusin Segloran kirkossa kysyä eräitä asioita opas-vartijana toimineelta naishenkilöltä, minun oli vaikea päättää, käyttäisinkö puhutellessani du- vai ni-pronominia. Toivoisin jonkun asiaan perehtyneen vastaajanne valaisevan asian nykytilaa.

4 vastausta

Puhuttelumuodon käyttö horjuu nykyään Ruotsissakin jonkin verran. Teitittely alkoi nostaa päätään 1980-luvun puolenvälin jälkeen. 

Teitittelyä ovat alkaneet suosia varsinkin palveluammateissa toimivat nuoret aikuiset.
Vanhemmat henkilöt voivat kokea teitittelyn vanhastaan luontevampana.

Ruotsalainen etikettitohtori Mats Danielsson neuvoo käyttämään teitittelyä harkiten ja luontevasti.

Hän toteaa, että ei ole koskaan väärin teititellä vanhempaa henkilöä tai asiakasta, mutta kehottaa
kuuntelemaan, kumman puhuttelumuodon puhuteltava itse valitsee.

 

 

Kommentit (0)
29.07.201418:17
11560
68

Olen kysyjä. Kiitokset Helsingin kaupunginkirjastolle ja erityisesti Lahja Kotkalle asiaa hienon hienosti selventäneestä, paljon vaivannäköä vaatineesta mainiosta vastauksesta linkkeineen.

Kommentit (0)
29.07.201417:45
13717
40

Kysyjän havainto palautumisesta teitittelyyn on ihan oikea. Takavuosinahan oli vielä käytäntönä, että kaikkia muita sai sinutella paitsi kuningasta. Vuoden vaihteessa sikäläisessä tv:ssä säännöllisesti esitettävä kuningashuoneen kuluneen vuoden touhuista kertova ohjelma toki paljastaa, että ei kruununprinsessaakaan välttämättä sinutella.

Teitittely on herättänyt suurta huomiota 2000-luvun alkuvuosista lähtien ja jo sitä ennenkin. Asiaa on tutkittu eri tahoilla, sekä kielitieteen että kulttuurisosiologian näkökulmasta. Kyse on muuttuneesta yhteiskunnasta ja osittain ehkä siitä, että ruotsin kielestä on ajoittain puuttunut kohtelias puhuttelumuoto. Asiaan suhtaudutaan monella tavalla. Ne, joita on koko ikänsä sinuteltu, saattavat olla ärtyneitä - tai sitten eivät. Nettiä selaillessa vaikuttaa siltä, että ainakin Tukholman eteläpuolella asiaa on ollut paikoin vaikea hyväksyä. Puhuttelutavan valinta on saanut aivan tarpeetontakin huomiota osakseen - on henkilöitä, jotka pitävät valintaa samalla poliittisena kannanottona. Toiset taas ovat pitäneet teititttelyä suoraan sanoen kettuiluna.

Muuan nettikirjoittaja sanoo, että teitittely alkoi Östermalmin uusrikkaista perheistä, jotka olisivat kuvitelleet olevansa siten hienompia kuin muut  - sinutteluahan tosiaan pidettiin demokraattisen ja avoimen, ehkä työväenluokkaisenkin valtion ilmentymänä. Sama kirjoittaja toteaa, että sinutteluakin voi käyttää väärin ja poliitikotkin saattavat menetellä siten tehdäkseen itsensä tykö. 

Asiaa on kommentoinut mm. Jan Guillou artikkelissaan Du är inte ni med mig, joka on kuulemma julkaistu Aftonbladetissa 1997. 

Kulttuurisosiologian tutkijan mielestä se, että erityisesti nuoret asiakaspalvelijat teitittelevät itseään vanhempia henkilöitä, olisi urbaanien alueitten hyvinkasvatettujen yksilöiden käytöstapaa. Ehkäpä asiaan on vaikuttanut kansainvälistyminen. Tutkija oli myös havainnut, että Ruotsissa nykynuoretkin saattavat tervehtiä toisiaan kädestä. 

Puhuttelukeskustelun kuumana käymisestä huolimatta uskon, että alkuperäisessä vastauksessa neuvottu tapa kuulostella asiaa on hyvä idea. Suomenruotsia puhuvan mahdolliset mokauksetkin annetaan anteeksi - ja meikäläisten puhetta paikoin kuunnellaan jopa ihastuneesti "eksoottisen" intonaatiomme vuoksi. Yleisesti ottaen - vaikka Ruotsi on lähellä ja siellä on osittain voimassa samat tai samankaltaiset lait, se on kuitenkin hyvin erilainen maa.

Kommentit (0)
22.09.201416:00
13717
38

Lisähuomioita yllä mainittuun asiaan: oleskelin reilun viikon Ruotsissa, kaukana Bernadotteista. Käytin oleskelupaikkakunnallani, eräässä yliopistokaupungissa, paikallisia palveluja kuten busseja, lipunmyynti- ja informaatiopisteitä, postia, takseja, lentoyhtiöitä, museoita, ruokakauppoja, marketteja yms. Kaikissa minua (60+) sinuteltiin, samoin tein itsekin. En havainnut mitään eroa asiassa siinäkään mielessä, että kaikki keskustelukumppanini takuulla huomasivat, että olin suomalainen, eivätkä muuttaneet tapaansa, vaikka monet heistä saattoivat tietää, että Suomessa vielä teititellään. Kaikki sujui luontevasti.

Mutta kerranpa minuakin teititeltiin: sen teki ehkä kolmikymppinen rakennustyömies, joka kulkiessani työmaan ohi teki minulle kohteliaasti tilaa, jotta en joutuisi ruokakasseineni astumaan ajotielle, sanoen: Ni kan gå här....

Saman käynnin aikana vanhempi sisareni, joka on asunut Ruotsissa useita vuosikymmeniä ja puhuu hyvää ruotsia, kertoi eräässä hyväntekeväisyystilaisuudessa teititelleensä muuatta ysikymppistä tätiä. Täti oli ihmetellyt, miksei häntä sinutella, ja todennut, että teitittely tuntuu tosi kummalta ja suorastaan epäkohteliaalta.

Siispä aion jatkaa sinuttelua siellä ruotsia puhuessani. 

Kommentit (0)

Vastauksesi