Silloin kun Suomella oli Tarton rauhan rajat, niin mitkä olivat viralliset...

Silloin kun Suomella oli Tarton rauhan rajat, niin mitkä olivat viralliset...

Silloin kun Suomella oli Tarton rauhan rajat, niin mitkä olivat viralliset rajanylityspaikat? Siis ne jotka sijaitsivat luovutetuilla alueilla?

Vastaus

Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920 maiden välisen rajan vahvistamiseksi, sodan päättämiseksi ja suhteiden luomiseksi. Neuvottelut kestivät melkein viisi kuukautta ja tuloksena Petsamo liitettiin Suomeen ja Suomeen liittymisestä sopineet Repola ja Porajärvi jäivät Neuvosto-Venäjälle. Suomen oli myös luovuttava liittoalueestaan Kirjasalon tasavallasta. Syntyneet rajat olivat pienemmät kuin alkuperäisessä Suomen tavoitteessa ja suuremmat kuin Neuvosto-Venäjän tavoitteena oli. Kysymys Itä-Karjalan autonomisesta asemasta jäi hiertämään Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä. Sopimuksen johdanto toteaa Suomen itsenäistyneen 1917 ja Venäjän tunnustanut itsenäisyyden Suuriruhtinaanmaan rajoissa, ja ilmaisee molempien osapuolten halun lopettaa "molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan" ja "lopullisesti selvittää Suomen ja Venäjän aikaisemmasta valtioyhteydestä johtuneet suhteet".

Rauhansopimusten artikloissa käsitellään seikkaperäisesti Tarton rauhan virallisia rajoja ja sivutaan myös rajanylityspaikkoja. 5. artiklassa todetaan, että kuukauden kuluessa rauhansopimuksen voimaanastumisesta lukien valitsevat Suomen ja Venäjän hallitukset kumpikin kaksi jäsentä erityiseen komissiooniin, jonka tulee yhdeksän kuukauden kuluessa toimittaa 2 artiklan 1 momentissa mainittujen rajainkäynti ja pyykitys. Kokonaisuudessaa Tarton rauhansopimuksen voi lukea täällä: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm

Tiivistettynä rauhansopimuksen ensimmäisessä artiklassa todetaan sotatilan loppuvan sopimuksen jälkeen. Toinen artikla määrittelee rajan ja kolmas aluevedet. Neljännessä artiklassa Venäjä luovuttaa Petsamon Suomelle ja viidennessä sovitaan rajankäynnistä. Kuudes asettaa eräitä rajoituksia Suomen Jäämeren sotilaslaivoihin ja seitsemäs koskee kalastusoikeuksia. Kahdeksas antaa venäläisille kauttakulkuoikeuden Petsamon läpi Norjaan ja takaisin. Yhdeksännessä annetaan Petsamon venäläisille oikeus valita Suomen ja Venäjän kansallisuuden ja valtion välillä. Kymmenennessä sovitaan, että Suomi luovuttaa Repolan ja Porajärven, jotka liitetään Itä-Karjalan autonomiseen alueeseen, ja yhdennessätoista luovutuksen järjestelyistä. Kahdestoista määrittelee periaatteen Itämeren neutraloimisesta ja 13.–15. Suomi lupautuu neutraloimaan eräitä Suomenlahden saaria. 16. sovitaan Laatokan osittaisesta neutraloimista. 17. Suomalaisille laivoille taataan esteetön kulku Suomenlahden ja Laatokan välillä Neva-jokea pitkin. 24. molemmat pidättäytyvät vaatimasta sotakorvauksia. 25.–28. ja 31.–32. käsittelevät taloudellisia asioita. Artikloissa käsitellään seikkaperäisemminkin Tarton rauhan virallisia rajoja ja sivutaan myös rajanylityspaikkoja. 5. artiklassa todetaan, että kuukauden kuluessa rauhansopimuksen voimaanastumisesta lukien valitsevat Suomen ja Venäjän hallitukset kumpikin kaksi jäsentä erityiseen komissiooniin, jonka tulee yhdeksän kuukauden kuluessa toimittaa 2 artiklan 1 momentissa mainittujen rajainkäynti ja pyykitys.

Esimerkiksi Salmin kunnan alueella rajankäynti oli vielä 1919 suhteellisen vapaata. Tavallista oli, että kansan keskuudessa tuon ajan Suomessa vallitsi ajattelutapa jonka mukaan valtakunnan raja oli vain merkityksetön maastolinja, jonka saattoi ylittää ilman suurempia muodollisuuksia kaupankäynnin ja luontaistalouden merkeissä. Rajan yli harrastettiin ahkerasti salakuljetusta sekä etappitoimintaa, joita rajavartijat ryhtyivät paljastamaan. Myös Aunuksen retkikunta piti ensimmäiset rajamiehet tarkasti työn parissa. Tarton rauhan jälkeenkään olot eivät rajalla juurikaan rauhoittuneet vaan toiminta rajan yli jatkui entisellään. Myös tiedusteluretkiä rajan molemmin puolin suoritettiin, eikä niillä vältytty aseellisilta yhteenotoilta. Epävakaista oloista johtuen 1923 allekirjoitettiin rajarauhasopimus ja molemmin puolin rajaa perustettiin 30 kilometriä leveä rajavyöhyke. Näin entinen viina- ja sokeriraja korotettiin valtakunnan rajan arvoon.

Lähteitä:

http://www.edu.vantaa.fi/suomi/itsen.htm

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Tarton_rauhansopimus.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_rauha

http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/39A57C151CDB7D0BC2256FF100363...

Kuisma, Markku
Sodasta syntynyt : itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920 (WSOY 2010)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1968062%7CSSodasta+syntyny...

Saksi, Veikko
Karjalan ja Petsamon palautus (Pro Karelia 2010)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1988177%7CSKarjalan+ja+Pet...

Niinistö, L. J.
Bobi Siven : Karjalan puolesta (SKS 2001)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1428721%7CSBobi+Siven+%3A+...

Tanner, Väinö
Tarton rauha : sen syntyvaiheet ja -vaikeudet (Tammi 1949)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1541602%7CSTarton+rauha+%3...

Kommentit (0)

Vastauksesi