Senaatintorin Aleksanteri 2 :n patsas

Senaatintorin Aleksanteri 2 :n patsas

Kävelin tänään aamulla Senaatin torin ohi,jossa Aleksanteri toisen patsas on.Kysyisin onko Venäjän Keisarin patsaita Vehäjällä tai muualla kuin Suomessa Helsingin Senaatin torilla?

5 vastausta

Lähistöllä sijaitsevan Suomen Kansalliskirjaston pihalla, jonka käyntiosoite tällä hetkellä on Fabianinkatu 35, on ainakin ennen ollut massiivinen Nikolai I:n rintakuva. Ja eikö Pietarin Vaskiratsastaja-patsas ole pystytetty kaupungin perustajan, tsaari Pietari Suuren, kunniaksi ja muistoksi? Pietarin "Kirkko veren päällä" on ollut Aleksanteri II:n murhan muistomerkki myös neuvostoaikana. Pariisissa on Aleksanteri III:n silta ja ehkä muitakin muistomerkkejä tälle merkittävälle liittolaiselle. Pietarissa, Moskovassa ja muuallakin Venäjällä ja sen valtapiiriin kuuluneissa maissa on edelleen esim. Pietari Suuren, Katariina Suuren ja Paavali I:n patsaita ja muitakin muistomerkkejä. Ei saisi olla liian kiire lyödä maahan menneisyyden muistomerkkejä kulloisistakin poliittisista syistä. Sekin on eräänlaista repressiota, vaikka pitäisikin patsaalla kunnioittamista nyt jo vanhentuneena kunnioittamisen muotona ..

Kommentit (0)
22.09.201411:22
4083
77

Venäjän ulkopuolella Aleksanteri II:n muistomerkki on Helsingin lisäksi nykyään vain Sofiassa, Bulgariassa.

Venäjällä Aleksanterin patsas löytyy ainakin Moskovasta.

Kommentit (0)
24.09.201417:35
17343
72

Lisäksi Aleksanteri I:n rintakuva, joka on kahdessa paikassa: alkuperäinen Helsingin yliopistomuseossa ja kopio Turun Akatemiatalossa.

Lisätietoja kirjastonhoitajan mainitsemasta Nikolain rintakuvasta ei löytynyt pienellä googlauksella, mutta kyse on ehkä vanhasta asiasta, josta ei ole uutisoitu nettiaikakaudella.

Kommentit (0)
22.09.201418:41
28000
47

"Tapaaminen Turussa 1812" -patsas. Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle XIV Juhanan tapaamisen 200-vuotispäivän kunniaksi paljastettu taideteos.

Kommentit (0)
24.09.201418:55
23672
36

Puolestani en ole koskaan kuullutkaan, että Kansalliskirjaston pihalla olisi ollut Nikolai I:n "massiivinen" rintakuva, enkä totta puhuakseni usko, että sellaista on ollut olemassakaan. Sen sijaan hyvin tunnettu tosiasia on, että siellä oli näihin aikoihin asti nimekkään taiteilijan Ivan Martosin veistämä Aleksanteri I:n rintakuva. Se alkuperäinen sijoituspaikka oli Turun akatemiatalon juhlasali, josta se kaupungin suurpalon jälkeen siirrettiin Helsingin yliopiston juhlasaliin. Sieltä se sitten Suomen itsenäistyttyä jouduttiin poistamaan "kansallismielisten" ylioppilaiden painostuksesta. - Hyvä huomio on Aleksanteri I:n ja Ruotsin Karl Johanin (näin kai pitää sentään Bernadottea suomalaisittainkin nimittää hänen ollessaan vielä kruununprinssi) muodostama pronssiryhmä, joka pari vuotta sitten saatiin Turun Aurajokirantaan osin kiivaankin poliittisluonteisen vastatuulen saattelemana.

Mitä Venäjään tulee, niin neuvostoaikana siellä näkyi suhtauduttavan joltisellakin pieteetillä myös keisariajan hallitsijapatsaisiin kuten muihinkin perinteisiin kulttuuriarvoihin. (Todettakoon, että tämä ei ole mitään Neuvostoliiton ihainnointia vaan tunnustettu tosiasia.) Enimmät keisaripatsaat sijoitettiin luonnollisesti imperiumin ykköspääkaupunkiin Pietariin. Tunnetuin niistä on jo edellä mainittu Falconet'n Pietari Suurta esittävä ns. Vaskiratsastaja ent. senaatin ja synodin rakennusten viereisellä kentällä. Iisakin kirkon toisella puolen, Iisakin torilla, ratsasti pronssiin valettuna jo Leningradin-aikana Nikolai I. Lähellä Nevskin ja Sadovajan risteystä sijaitsevalla aukiolla, jonka nimi ainakin neuvostoaikana oli Ostrovskin aukio, kohosi ja kohoaa Katariina II:n (eli Suuren) patsas. Mars-kentän lähistöllä Mikaelin linnan edustalla oli ja on jälleen yksi kaupungin perustajan Pietari I:n patsas jne. Aleksanteri I:n näköispatsasta en kaupungista muista, mutta hänestä ja vuoden 1812 "isänmaallisesta sodasta" muistuttaa keskellä Palatsitoria kohoava maailman suurimmaksi vapaastiseisovaksi (siis ilman kiinnikkeitä pystyssä pysyväksi)) monoliitiksi sanottu Aleksanterin pylväs.

Ainoa huomattavampi keisarimonumentti, joka neuvostoaikana todella siirrettiin pois julkisesta tilasta, oli valokuvissa mittasuhteiltaan kovin epäharmoniselta näyttävä Aleksanteri III:n ratsastajapatsas, joka alun perin sijaitsi Nevskin alku- (tai loppu-?) päässä keskellä Znamenskaja-aukiota (myöh. Vosstanija-aukiota), jonka laidalla sijaitsee mm. Pietarin Moskovan-asema. Viime vuosina on suunniteltu sen palauttamista alkuperäiselle paikalleen, mutta en tiedä, onko hanke toteutunut:

http://www.mahorkka.com/aleksanteri-iii-ratsastajapatsas-halutaan-palaut...

Edellä siis joitakin (tosin hyvin keskeisiä) hajaesimerkkejä Pietarin keisarimonumenteista. Myös muualla Venäjän kaupungeissa niitä on täytynyt olla, mutta sen asian jätän sikseen toteamalla vain, että itse olen nähnyt mm. Aleksanteri I:n murhatuksi tulleen isän, keisari Paavali I:n kookkaan pronssipatsaan vastapäätä hänen rakennuttamaansa Hatsinan palatsia Inkerinmaalla.

Kommentit (0)

Vastauksesi