Selviääkö jääkiekkokaukalossa tehdyistä väkivallan teoista vähemmillä seuraamuksilla kuin sen ulkopuolella tehdyistä?

Selviääkö jääkiekkokaukalossa tehdyistä väkivallan teoista vähemmillä seuraamuksilla kuin sen ulkopuolella tehdyistä?

Viimeaikaisen uutisoinnin perusteella syntyy sellainen vaikutelma, että jääkiekkokaukalossa tehdyistä väkivallan teoista selviäisi vähemmillä seuraamuksilla, kuin sen ulkopuolella tehdyistä. Onko tälle jotain laillisia perusteita? Kamppailulajeja harrastava kai ainakin jollain tasolla asettuu vapaaehtoisesti väkivallan kohteeksi, mutta koskeeko tämä muitakin lajeja? Ainakin maallikosta tuntuisi oudolta, jos väkivallan teolle olisi lieventävä seikka, että se tapahtuu kesken shakkiottelun.

Vastaus

Urheilussakin pätee sama rikoslaki kuin muussa yhteiskunnassa. Kuitenkin Suomessa ja muuallakin urheilijat jossain määrin vapauttaa vastuusta suostumus ja tietoisuus siitä, että ottelun aikana voi saada erilaisia vammoja. Korkein oikeus linjasi 1990-luvulla, että ”Rikosoikeudellisen arvioinnin kohteeksi voivat siten pääsääntöisesti tulla vain teot, jotka luonteeltaan selkeästi poikkeavat tavanomaisista pelitapahtumista”. Näin ollen nyrkkeilyssä voi jo nimen perusteella olettaa saavaansa nyrkistä, mutta monessa muussa lajissa, kuten shakissa väkivallanteot tuskin ovat sallittuja.

Suurin osa oikeuteen viedyistä pahoinpitelytapauksista niin Suomessa kuin ulkomailla näyttää tapahtuneen jääkiekkokaukalossa. Kovin montaa kaukaloväkivaltajuttua ei kuitenkaan ole oikeudessa käsitelty. 80-luvulla SM-liigassa katkenneista hampaista ja murtuneesta leuasta tuli tekijälle 3 000 markan sakot ja vahingonkorvauksia. Yhdessä tapauksessa perusteena oli se, että mailanhuitaisu oli tapahtunut pelin jo keskeydyttyä tuomarin vihellykseen. Toisessa korkeimman oikeiden päätöksen perusteena oli tavanomaisen rajuuden ja voimankäytön rajojen ylittäminen. Näissä mainituissa tapauksissa käytettiin mailaa pahoinpitelyvälineenä. Tuoreemmissa tapauksissa on taas käytetty nyrkkejä. Vuonna 2012 Semir Ben-Amor takoi Ville Peltosen osittain tajuttomaksi ja sai 60 päiväsakkoa käräjäoikeuden päätöksen mukaan. NHL:ssä poliisina käytetty Trevor Gillies löi Jarkko Ruutua lokakuun paikalliskamppailussa. Tapaus meni oikean poliisin tutkintaan, joka kuitenkin päätettiin. Päätöksen perusteluina oli muun muassa se, että ”Ruudulle ei ole tullut tapahtumasta mitään vammoja, eikä hänellä ole asiassa mitään vaatimuksia.” ”Giliesin [sic] teko tapauksessa sellaisenaan täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön, mutta ottaen huomioon loukatun suostumuksen ja terveydenloukkauksen vakavuusasteen ei teko kokonaisuutena arvioituna täytä rikoksen tunnusmerkistöä.”

Nyrkkeilyssä ja muissa kamppailulajeissa iskut ja osumat kuuluvat lajin luonteeseen ja monen nyrkkeilijän tuomiot väkivallanteoista ovat tulleet kehän ulkopuolella. Brittiläinen nyrkkeilijä Dereck Chisora tappeli lehdistötilaisuudessa varsinaisen nyrkkeilyottelun jälkeen toisen nyrkkeilijän kanssa. Saksan poliisi pidätti hänet, mutta vapautti kuulustelun jälkeen. Chisora joutui kilpailukieltoon, josta hänet tänä vuonna vapautettiin. Edes Mike Tysonkaan ei joutunut oikeuden eteen Evander Holyfieldin korvan puremisesta nyrkkeilykehässä vaan yksityiselämän tekosista. Tysonia puraisusta kolme miljoonaa sakottanut taho oli Nevadan nyrkkeilykomissio.

Yllättävää kyllä shakin historiassakin on nyrkkitappeluita, mutta ne ovat tapahtuneet useimmiten otteluiden ja häviön jälkeen. Kerrotaan esimerkiksi Englannin kuningas Henrik I:n ja Ranskan kuninkaan Louis VI:n tapelleen ottelun jälkeen. Neuvostoliitto kielsi kosmonauttien shakkipelit 80-luvulla avaruuslennolla sattuneen tappelun jälkeen. Nykyään on kehitetty uusi laji shakkinyrkkeily. Edellä sanotun mukaan siinäkin pitää lainkuuliaisen pelaajan muistaa milloin lyö ja milloin syö.

Kuuntele: 
Kommentit (0)

Vastauksesi