Saako nykyään kuka tahansa liittää sukunimeensä etuliitteen -von, vaikka ei...

Saako nykyään kuka tahansa liittää sukunimeensä etuliitteen -von, vaikka ei...

Saako nykyään kuka tahansa liittää sukunimeensä etuliitteen -von, vaikka ei olisikaan aatelinen? Mitä muita nimiliitteitä on mahdollisesti käytettävissä?

Vastaus

Suomessa tavallisimpia sukunimen edessä esiintyviä etuliitteitä ovat af, de, van tai von: Arto af Hällström, Jean de Brunhoff, Georg Henrik von Wright. Muita etuliitteitä ovat esimerkiksi ab, zu, San, Santa, los, thor, degli, dalla, Fitz jne.

Jukka Korpelan kokoamassa taulukossa on lisää sukunimien etuliitteitä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html

Suomen nimilaki lähtee siitä, että nimen pitäisi löytyä omasta suvusta, viiden sukupolven ajalta. Aatelisnimeä muistuttavan nimen (ja etuliitteen) voi saada, jos hakijan esivanhemmat ovat käyttäneet sitä.

Sukunimen etuliite ei välttämättä kerrokaan nimeä nykyisin käyttävän ihmisen säädystä, koska rahvaallakin on aikaisemmin voinut olla nimensä edessä liite.

Lähteet:
http://arkisto.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=13&aid=1394
Torsti vastaa-palsta Helsingin sanomien arkistossa

Tässä iGSin aikaisempi vastaus, jossa kerrotaan tarkemmin mahdollisuudesta saada etuliite sukunimeen:
(27.10.2010) Ovatko sukunimien etuliitteet (kuten von ja af) vain etuliitteellisiin sukuihin syntyineille ja naineille, vai voiko etuhässäkän ostaa omaan nimeensä?
Kiitos!
Sukunimen muuttamisesta Suomessa säädetään nimilain

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta...D=nimilaki

pykälissä 10-16.

Tässäkin erityistapauksissa pätevät lain yleiset periaatteet. Yleisenä perusteena tällaisen nimen luvalliselle ottamiselle on se,

"että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena" (10 §)

Oikeusministeriön nimilautakunta on lausunnoissaan käyttänyt viiden sukupolven sääntöä: hakija voi ottaa esivanhempiensa nimen, jos hän on viidettä alenevaa polvea esivanhemmistaan lukien.

Professori Urpo Kangas, nimilautakunnan puheenjohtaja, arvioi asiaa kirjassaan

Suomen nimioikeus. - Kauppakaari, 1998, s. 151-153 ("Aatelisnimeä muistuttavat nimet")

Suomalaisiin nimiin tällaiset etuliitteet sopivat huonosti, joten hakemuksen hylkäämisperusteena pätisi myös 11 §:

"Ilman erityistä syytä ei uudeksi sukunimeksi voida hyväksyä nimeä:
1) joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen"

Voi myös sanoa, että supisuomalainen aatelisperinne ei tällaisia etuliitteitä edellytä, sillä vanhat meikäläiset aatelissuvut (Tavast, Fleming, Kurki, Horn, Rankonen, Karpalainen ja Kirves) eivät niitä käyttäneet.

Kommentit (0)

Vastauksesi