Rikoksen tunnustaminen ja asia tutkitaan perusteellisesti

Rikoksen tunnustaminen ja asia tutkitaan perusteellisesti

Kuinka yleistä on että rikoksen tekijä myöntää tekonsa? Yleisimmin rikoksesta kuin rikoksesta syytetty kieltää tekonsa vaikka olisi millaiset hyvänsä todisteet. Toinen asia rikoksista on se että miksi joistakin rikoksista (varsinkin ulkoimailla) valtion päämiehet sanovat että asia tutkitaan perusteellisesti - eikö siis kaikkia rikoksia tutkita perusteellisesti

2 vastausta

Tunnustus katsotaan rikosoikeudenkäynnissä usein riittäväksi näytöksi, jollei asiassa ole tullut ilmi erityistä tunnustusta vastaan puhuvaa seikkaa. Erityisesti vakavammissa rikoksissa edellytetään kuitenkin yleensä myös muuta näyttöä syytettä tukemaan.

Suomessa ei ole tilastotietoa tunnustamisen yleisyydestä, eikä siitä miten tämä yleisyys vaihtelee eri rikostyypeissä. Lähdeartikkelin mukaan arviolta enemmistö kaikista käräjäoikeuden rikosasiaratkaisuista perustuu syytetyn osittaiseen tai täydelliseen tunnustukseen. Tunnustus riippuu paljon rikoslajista. Esimerkiksi rattijuopumustapauksissa näyttö on yleensä niin selvää, että olisikin turhaa ruveta kiistämään rikkeensä. Suuri yleisö lukee uutisista yleensä yksittäisistä dramaattisimmista tapauksista, murhista ja suurista huumeoikeudenkäynneistä. Ne ovat kuitenkin vain murto-osa kaikista käräjäoikeuksien käsittelemistä rikostapauksista.

Edellä mainittu arvio oli 2000-luvun puolivälin tienoilta. Mahdollisuus lyhentää tuomiota tunnustamalla rikos, eli ns. tunnustamisoikeudenkäynti tuli Suomessa käytäntöön vuoden 2015 alusta. Se koskee vain rikoksia, joista rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Tunnustamioikeudenkäynnissä syytetyn tulee tunnustaa rikos ja syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta lievenetyltä asteikolta. Varsin selvissä tapauksissa tämä säästää aikaa ja työtä.

Rikokset pyritään pääsääntöisesti tutkimaan perusteellisesti. Valtion päämiehen lupaus tutkia asia perusteellisesti liittyy yleensä tapaukseen, joka on herättänyt muualla maailmassa suurta huomiota. Se voi joskus olla mahtipontista vakuuttelua. Jos kyseessä on vaikkapa toisinajattelijan tai poliittisen vastustajan kuolema, on parasta esittää oikeudentuntoista johtajaa. Toisaalta esimerkiksi terroriteon takana olleet voidaan haluta vastaamaan teoistaan erityisen kiihkeästi valtion uskottavuudenkin takia.

 

Kommentit (2)
"2000-luvun puolivälin tienoilta" - heh! (Ymmärsin kyllä, mitä tarkoitettiin, mutta si... "2000-luvun puolivälin tienoilta" - heh! (Ymmärsin kyllä, mitä tarkoitettiin, mutta silti heh!)
16.1.2017 15:53 Mika Suominen 16895
Ilmeisesti huomattavasti yleisempää on se, että rikoksen tunnustaa joku muu, kuin syyll... Ilmeisesti huomattavasti yleisempää on se, että rikoksen tunnustaa joku muu, kuin syyllinen. On nimittäin patologisia tunnustajia, jotka säntäävät heti tunnustamaan selvittämättömän rikoksen, kun lukevat lehdestä, että sellainen on tehty. Heidän ongelmakäytöksensä on yleensä poliisin tiedossa eikä heidän tunnustamisiaan kai yleensä oteta kovin vakavasti. Samasta syystä pelkkä tunnustaminen ei yleensä riitä tuomioon tai edes tutkinnan lopettamiseen. Oikea syyllinen yleensä tietääkin tapauksesta jonkin yksityiskohdan, jota valetunnustaja ei voisi tietää.
17.1.2017 12:20 Matti Rantanen 4054

No joo, tarkoitus oli siis viitata vuosiin 2005-2006.

-alkuperäinen vastaaja

http://yle.fi/vintti/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa... 

Kommentit (0)

Vastauksesi