Raumalla on ollut fransiskaanimunkkien luostari joka tuhoutui tulipalossa.

Raumalla on ollut fransiskaanimunkkien luostari joka tuhoutui tulipalossa.

Raumalla on ollut fransiskaanimunkkien luostari joka tuhoutui tulipalossa. Haluaisin tietää mahdollisimman yksityiskohtaisesti luostarista lisätietoja niissä puitteissa kuin se on mahdollista.

Erityisesti kiinnostaisi mm.

-miten paljon luostarissa oli munkkeja,
-onko tietoa luostarin rakenteesta tai pohjakaavasta, oliko esim. useampi kerros kuin yksi,
-millaisia tehtäviä munkit suorittivat
-millainen oli luostarin senaikainen ympäristö, metsää, peltoja?
-kun luostari tuhoutui, miksi se päätettiin hylätä eikä uusia?

Lisäksi kiinnostaisi

-missä vaiheessa luostarin piha muutettiin hautausmaaksi ja
-onko tietoa miten paljon ihmisiä sinne on haudattu (nyt hautakiviä ei ole enää montaa jäljellä).

Kiitos.

Vastaus

Suomea koskevat keskiaikaiset asiakirjalähteet ovat niukat. Lukuun ottamatta Naantalin luostarin arkistoa Suomen luostarien arkistot ovat myös tuhoutuneet lähes täysin. Yksityiskohtaisia kuvauksia Rauman fransiskaaniluostarin elämästä ei ole saatavilla.

Suomessa fransiskaaneilla oli keskiajalla sääntökunta Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa.

Fransiskaanien asuinyhteisöt sijaitsivat asustuskeskuksissa ja kaupungeissa ihmisten keskellä. Heidän tehtävänsä oli saarnata kansalle heidän omalla kielellään, opettaa lapsia ja huolehtia sairaista. Fransiskaanien kansanomaisten saarnojen tiedetään olleen varsin suosittuja. Heidän tuli kerjätä elantonsa. Luostarilla oli myös lahjaksi saatuja maatiloja.

Raumalla vaikuttaneet fransiskaanimunkit perustivat luostarinsa Raumalle Rauman joen pohjoispuolelle 1400-luvun alkupuolella. Munkkien toiminta ulottui lähiseutujen ohella sisämaahan ja rannikkoa pitkin pohjoiseen. Perustamis-vaiheessa sääntökuntaan on arveltu kuuluvan kymmenkunta munkkia.

Maininnat Rauman fransiskaanikirkosta eli Pyhän Ristin kirkosta tai yhteisön muista rakennuksista ovat keskiaikai-sissa lähteissä niukat.

Kirjassaan Suomen keskiajan kivikirkot Markus Hiekkanen toteaa, että ensimmäinen fransiskaanikirkko on ollut puuta ja rakennettiin ehkä jo 1420-luvulla. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin kivikirkko. Puukirkkovaihe kesti vajaat sata vuotta. Varmuutta ei ole siitä, onko sama puukirkko palvellut koko ajan vai onko ehkä tulipalo pakottanut rakentamaan uuden puukirkon ennen kivikirkon rakentamisvaihetta.

Kirkon yhteydessä on ilmeisesti ollut erillinen rakennus, jossa on pidetty koulua. Rakennus palvelee nykyisen kirkon sakaristona. Kivikirkko on säilynyt varsin hyvin keskiaikaisessa asussaan, vaikka siihen on liitetty rakennusosia myöhemmin kuten esimerkiksi länsitorni vuonna 1862.

Luostarin toiminta lakkautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja fransiskaaniveljet karkotettiin yhteisöstään vuonna 1538. Luostarin alue ja sen rakennukset muutettiin kuninkaankartanoksi. Pyhän Ristin kirkko muutettiin luterilaiseksi kirkoksi.

Jo aiemmin mutta osittain samaan aikaan Rauman fransiskaanikonventin kanssa vaikutti Turussa Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostari. Turun luostari paloi vuonna 1537.

Lähteet:
-Hiekkanen, Markus:
Suomen keskiajan kivikirkot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007

-Lehtonen, Tuomas M.S. (toim.):
Keskiajan kevät. Kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista. WSOY, 2001.

http://extranet.narc.fi/DF/DFprojekti.HTMhttp://fi.wikipedia.org/wiki/Py...(Rauma)

http://www.katajala.net/keskiaika/suomi/kaupungit.html

http://www.rauma.fi/raumanseutu/Pdf_tiedostot/Paikallishistorian_opetusm...

http://www.studium.fi/suomessa2.html

Kommentit (0)

Vastauksesi